EKP:n neuvosto piti keskiviikkona ohjauskorot ennallaan syyskuun noston jälkeen, joten talletuskorko on edelleen 2,50 %. Samana päivänä pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lähtevänsä tehtävästään helmikuussa. Hänen kahdeksanvuotinen kautensa olisi päättynyt vasta ensi lokakuussa.

Keskuspankin korkopäätös oli odotettu. Energian hinnat ovat jatkaneet nousuaan, ja EKP:n mukaan energiasokki on kasvanut sekä mittaluokaltaan että kestoltaan. Tämä lisää riskiä siitä, että inflaatio kiihtyy ja kasvu hidastuu. Toisaalta pohjainflaatio on pysynyt jotakuinkin vakaana, eivätkä palkat ole vielä reagoineet sokkiin merkittävästi. Lisäksi rahoitusolot ovat kiristyneet syyskuun jälkeen (ks. kuvio alla), joten ne hillitsevät jo osaltaan inflaatiota. Lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Lagarde kertoi että EKP kiinnittää nyt erityistä huomiota “toisen kierroksen” inflaatiovaikutuksiin, mutta syyskuun kokouksen jälkeen suurempia muutoksia näkemykseen ei ole tullut. 

Kynnys uusille nostoille on suhteellisen korkea niin kauan kuin energian hinnannousu ei näy palkoissa. Koronnosto joulukuussa pysyy edelleen markkinaodotuksissa pöydällä, mutta on hyvin mahdollista, että EKP odottaa näyttöä alkuvuoden palkkaneuvotteluista ennen koronnostoja.

Euroalueen rahoitusoloja kuvaavia indeksejä

Lähde: EKP

Ranskan politiikka taustalla Lagarden lähdössä

Lagarde kertoi ennen kokousta jättävänsä tehtävänsä helmikuussa yhdeksän kuukautta ennen kautensa virallista loppua, muttei vihjannut seuraavasta tehtävästään. The Wall Street Journalin mukaan hän on kuitenkin keskustellut Maailman talousfoorumin puheenjohtajuudesta. Lehden mukaan lähdön taustalla on myös Ranskan sisäpolitiikka. Lagarde on yhdistänyt aikaisen lähtönsä haluun vaikuttaa ensi vuoden presidentinvaaleihin, vaikka hän ei aio itse olla ehdokkaana. Neuvostolle hän kertoi haluavansa puhua vapaammin myös rahapolitiikan ulkopuolisista asioista.

Ajoituksen ansiosta presidentti Emmanuel Macron pääsee vaikuttamaan seuraajan valintaan ennen kuin hänen kautensa päättyy toukokuussa. Euroalueen johtajat ovat pelänneet, että gallupeja johtavan EU-kriittisen Marine Le Penin voitto voisi sotkea nimitysprosessin.

Lagarden seuraajaksi on mainittu muun muassa Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) pääjohtaja Pablo Hernández de Cos ja Alankomaiden keskuspankin entinen pääjohtaja Klaas Knot. Lisäksi johtokunnasta vapautuvat pääekonomisti Philip Lanen ja Isabel Schnabelin paikat, joten EKP:n johto vaihtuu laajasti. Uuden johdon edessä on talous, joka on kestänyt Iranin sodan kohtuullisen hyvin. Pidemmän aikavälin riskejä ovat kuitenkin Ranskan velkahuolet, Kiinan halpatuonti ja markkinaosuuksien haaliminen maailmankaupassa ja kiristyneet suhteet Yhdysvaltoihin. Markkinoiden kannalta seuraajan valinta onkin tärkeämpi asia kuin tämän päivän korkopäätös.