EKP pysyi tiukasti elvyttävällä kannalla, ei vihjeitä elvytysohjelman leikkaamisesta
Euroopan keskuspankin neuvoston eilisen korkokokouksen anti jäi yllätyksettömäksi rahapoliittisten päätösten osalta. Keskuspankki ei odotetusti tehnyt muutoksia rahapoliittiseen linjaansa. Ohjauskorot pysyivät ennallaan ja keskuspankki sitoutui edelleen jatkamaan kuukausittaisia arvopaperiostoja 60 miljardilla aina joulukuuhun asti tai tarvittaessa sen jälkeen. Lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Draghi kertoi, että etenkin vientiympäristön elpyminen on jatkunut rohkaisevana, mutta toisaalta etenkin rakenteellisten muutosten puutos euroalueen talouksissa ovat edelleen riskejä talouden elpymiselle. Draghin mukaan euroalueen syklinen elpyminen jatkuu, mutta keskuspankki ei edelleenkään näe inflaatiopaineissa selvää kasvua, ja inflaatio-odotuksetkin nousun sijaan laskivat hieman helmikuussa. Keskuspankin näkemykset puoltavat sitä, että sillä ei edelleenkään ole kiirettä rahapolitiikkansa kiristämiselle ja Draghin mukaan elvytysohjelman supistamisesta ei edes keskusteltu kokouksessa.
EKP on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa rahapolitiikassaan. Euroalueen talouskasvu on vihdoin ottanut tuulta alleen ja muuttunut yhä laaja-alaisemmaksi, mutta samalla aikaikkuna julkisen talouden rakennemuutoksille alkaa sulkeutua ilman näkyviä tuloksia. Esimerkiksi työmarkkinauudistukset ovat jääneet poliittisten ristiriitojen ja epävarmuuksien jalkoihin mm. toiseksi suurimmassa maassa Ranskassa. Lisäksi Draghi mainitsi yhtenä riskitekijänä edelleen vaikeassa tilanteessa olevan pankkisektorin. Alaskirjaamattomien lainojen määrä on edelleen massiivinen etenkin Italiassa, ja maan hallituksen rahoituspaketti ei riitä tarjoamaan kuin hätäavun pankeille. Oireet euroalueen taloudessa ovat siis entisellään, mutta ne eivät toistaiseksi ole aiheuttaneet laajempaa tartuntaa.
Pidämme ennallaan näkemyksemme, jossa uskomme keskustelun velkakirjaostojen supistamisesta selvästi lisääntyvän lähikuukausina ja ilmoituksen velkakirjaostojen supistamisen seuraavasta askeleesta olevan ajankohtainen viimeistään syksyllä, mikäli talouskehitys jatkuu nykyisillä raiteillaan. Tähän syynä on näkemyksien muutos kohti kireämpää rahapolitiikkaa keskuspankin neuvoston sisällä, sillä mm. Saksan edustajat ovat jo pitkään kritisoineet superelvyttävää rahapolitiikkaa ja elpymisen jatkuessa odotamme tämän joukon kasvavan. Lisäksi keskuspankin osto-ohjelman omat rajat ovat tulossa vastaan, mikä osaltaan pakottaa keskuspankin valitsemaan joko ohjelman ehtojen löysäämisen tai sen leikkaamisen välillä. Näin ollen näyttää vahvasti siltä, että euroalueen rahapolitiikan pohjat on nähty ja seuraavaksi suunta on ylöspäin, tosin todennäköisesti hyvin hitaasti.
