EKP:n korkopäätös: Rahakone ei ole pysähtymässä
Euroopan keskuspankki piti torstain korkopäätöksessään rahapoliittisen virityksen odotetusti entisellään. Ohjauskorko pysyi nollatasolla, talletuskorko -0,5 %:ssa, omaisuuserien osto-ohjelma ennallaan (20 mrd./kk) ja PEPP-ohjelmassa (pandemiaostot) kokonaisvarauksena 1850 miljardia euroa. Oikeastaan ainoa pieni muutos joulukuun viestiin oli siinä, että PEPP-ohjelman osalta mainittiin mahdollisuus jättää käyttämättä osa kokonaissummasta, jos suotuisia rahoitusoloja voidaan pitää yllä pienemmillä ostoilla. Euroopan pörssi-indekseissä liikkeet päätöksen jälkeen jäivät vähäisiksi ja Eurostoxx 600 päätyi lopulta lähelle lähtötasojaan.
Keskuspankki halunnee seurata pandemian etenemistä ainakin maaliskuulle, jolloin sillä on käytössään uudet talousennusteet. Äskettäin Saksa päätti pidentää tiukkoja rajoitustoimia helmikuun puoleenväliin ja Ranskakin ilmoitti muutama päivä sitten kauppojen aukiolorajoituksista ja vapaa-ajan palveluiden (ravintolat, teatterit, baarit) sulkemisten jatkumisesta suurkaupunkialueilla, joten ainakin palvelualojen säästöliekki jatkuu. Lyhyen aikavälin riskejä taloudelle painotti myös keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde lehdistötilaisuudessa korkopäätöksen jälkeen. Lagarden mukaan muutokset talousympäristössä ovat kuitenkin linjassa joulukuun ennusteiden kanssa, ja koronarokotteiden jakelun alkaminen on rohkaiseva uutinen myös taloudelle.
Nykyelvytyksellä tase kasvaa 20 %
Keskuspankki tyhjensi pajatsoaan joulukuussa, jolloin se kasvatti PEPP-ohjelmaansa 500 miljardilla eurolla 1 850 miljardiin. Pandemiahätäostojen ohjelma nousi viime vuonna tärkeimmäksi keskuspankin rahapolitiikan työkaluksi, ja keskuspankin velkakirjaostot kasvoivat suurimmaksi osaksi sen kautta. Jos jäljellä olevat PEPP-varat käytettäisiin tänä vuonna (käytetty 757 mrd.) ja arvopaperiostoja jatkettaisiin samalla tahdilla kuin nyt, keskuspankin tase kasvaisi reilulla 1300 miljardilla eli lähes 20 prosentilla vuodenvaihteen tasoista. PEPP-ohjelmassa on siis merkittävä varaus likviditeetin lisäykselle vielä jäljellä.
Yleisesti odotuksissa näyttää lisäksi olevan, että elvytysraha myös laitetaan liikkeelle, sillä Bloombergin tammikuussa toteuttamassa ekonomistikyselyssä enemmistö vastaajista (59 %) odotti 1850 miljardin ohjelman tulevan kokonaan käytetyksi, kun 32 % vastaajista odotti sitä käytettäväksi vain osin. Mikäli ennusteet toteutuvat eivätkä inflaatioriskit realisoidu, rahakoneet käyvät kuumina vielä kuluvanakin vuonna.
