EKP:n korkopäätös: Tahmeaa on
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli toimien puolesta pitkälti odotettu. Keskuspankki piti ohjaus- ja talletuskorkonsa ennallaan 4,5 ja 4,0 %:ssa, ja päätti vähentää hiljalleen PEPP-ohjelmansa arvopapereiden uudelleensijoituksia 2024 toisella vuosipuoliskolla. Keskuspankin tase on kaikessa hiljaisuudessa jo lähtenyt supistumaan, kun pankit ovat maksaneet takaisin TLTRO-lainojaan, joten merkittävää vaikutusta rahoitusvakauteen uusilla toimilla tuskin on. Keskuspankki laski inflaatio- mutta myös talousennusteitaan tälle ja ensi vuodelle, mikä tarkoittaa melko tahmeaa näkymää eurotaloudelle. Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan ohjauskoron laskuista ei keskusteltu eikä hän muutoinkaan vihjannut mitenkään niiden olevan tulossa, joten samankaltaista jouluiloa tämä päätös ei tarjonnut kuin Fed eilen.
Korkopäätöksen tulkinta on yhtä ristiriitainen kuin talousennusteet. Aloitetaan hyvistä uutisista. Verrattuna vuoden takaiseen inflaatio on selvästi rauhoittunut, ja keskuspankeilla alkaa vihdoinkin olla muitakin vaihtoehtoja kuin kiristää rahapolitiikkaa. Tämä tuo esiin myös rahapolitiikan vaaran paikan, eli liian myöhään reagoinnin, ja se on nyt EKP:n kohdalla läsnä. EKP:lla myöhässä olemisen riski on vielä selvästi suurempi kuin Federal Reservellä, sillä eurotalous on selkeästi heikommassa hapessa kuin Yhdysvaltain talous. Sijoittajille tulisi vaikea kevät, mikäli eurotalous vajoaisi odotettua syvempään taantumaan ja rahapolitiikka soutaisi talouden kanssa vastavirtaan. Inflaatiosta on puhuttu jo paljon, mutta nostan esiin kaksi muuta syytä, minkä vuoksi rahapolitiikan viritystä kannattaisi pohtia tarkasti.
1) Saksa. Bloombergin konsensusennuste euroalueen ensi vuoden talouskasvulle on laskenut 0,6 %:iin, eli on nyt sama kuin EKP:lla. Lagarden mukaan taantuma ei ole keskuspankin perusskenaariona.
Bloombergilla Saksan talouskasvuennuste on 0,3 %, mikä nykyisen talousnäkymän valossa näyttää jopa hieman optimistiselta. Saksan ongelmana on teollisuuden lisäksi julkistalous, joka joutuu kiristämään kukkaronnyörejään perustuslakituomioistuimen päätöksen jäljiltä. Mikäli Saksan talous vajoaa ensi vuonna, vetää se mukanaan myös muuta euroaluetta. TS Lombardin arvioiden mukaan budjettiongelmat voisivat suoraan leikata 0,3 %-yksikköä Saksan ensi vuoden BKT:sta, mutta kerrannaisvaikutukset huomioiden muutos voisi olla suurempikin. Saksan budjettikriisi alkoi samoihin aikoihin kuin EKP teki talousennusteensa, ja Lagarde myönsikin, ettei sen vaikutuksia ole vielä ehditty estimoida.
2) Palkat. EKP kertoi torstaina inflaation pääajurin olevan palkat ja moni palkkaindikaattori on edelleen punaisella. Huolena ollut palkkakehitys näyttää kuitenkin joidenkin mittarien mukaan jäähtymisen merkkejä: palvelualojen työllisyys on alkanut viimeisimmissä ostopäällikkökyselyissä laskea, ja erilaiset palkkaindeksit osoittavat nekin laskun merkkejä (ks. kuviot alla). Vaikka työttömyysaste on koko euroalueella hyvin alhaisella tasolla, ensi vuodelle on näiden lukujen valossa odotettavissa nousua. Siksi proaktiivinen rahapolitiikka olisi nyt suotavaa reaktiivisen sijaan, koska liika odottaminen toisi lunta tupaan eurotaloudelle.
