EKP:n korkopäätös tänään: Viidestoista yö
Ensi yönä tulee kuluneeksi 15 yötä Venäjän hyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan. Juice Leskisen kappaleessa viidestoista yö painajaisineen saapuu aina uudelleen, ja koetuksella on myös usko ihmiseen. Pitkiä tunteja on varmasti vietetty myös Euroopan keskuspankin tornissa, jossa joudutaan nyt tuskailemaan inhimillisen tragedian ohella hiipuvan talouskasvun ja samaan aikaan korkeaksi karkaavan inflaation kanssa. EKP:n korkopäätös julkaistaan tänään, ja esittelen seuraavassa lyhyesti keskeiset odotukset sen osalta.
Koronnosto-odotukset jäihin. EKP:n edellisen korkopäätöksen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa yhdeksi pääteemaksi nousi se, mitä jäi sanomatta. Pääjohtaja Christine Lagarde ei nimittäin sitoutunut enää siihen, ettei keskuspankki nostaisi ohjauskorkoaan kuluvana vuonna. Tässä kokouksessa eletään Ukrainan sodan takia täysin toisenlaisessa talousympäristössä, jossa elvytyspuheille on jälleen tilausta. Virinneet odotukset koronnostoista laitetaan nyt jäihin. EKP tuskin tässä epävarmassa ja pakotteiden ympäröimässä taloustilanteessa haluaa olla se, joka kitkee kysyntää ja huonoimmassa skenaariossa syventää talouden taantumaa. Lisäksi pitkien korkojen muutenkin ollessa nousussa euromaissa ei ole oikea aika asettaa esimerkiksi Italian kaltaisen maan velkakirjoja alttiiksi markkinaehtoiselle hinnoittelulle ilman keskuspankin tukea. Epävarmassa tilanteessa EKP vienee suunnitellusti loppuun PEPP-ohjelman ostot ja kasvattaa joulukuun päätöksen mukaisesti velkakirjaostoja APP-ohjelman puitteissa, mutta jättänee tässä kokouksessa kaikki ovet avoimiksi tulevaisuuden toimille.
Inflaatioennusteet ylös. EKP julkaisee päätöksensä yhteydessä päivitetyt talousennusteensa, joihin on odotettavissa merkittäviä tarkistuksia. Painetta nostoille inflaatioennusteissa nähtiin jo edellisen korkopäätöksen yhteydessä, ja nyt se on entisestään kasvanut. Epätodennäköistä on, että euroalueen inflaatio hidastuisi kuluvana vuonna EKP:n viimeksi ennustamaan kolmen prosentin tuntumaan. Ukrainan sota on siivittänyt esimerkiksi raakaöljyn hinnan kovaan nousuun vuoden alusta, ja myös kaasun hinnassa on nähty suuria liikkeitä Euroopassa. Samoin perusmetallien, vehnän ja soijan hinnat ovat liikkuneet ylöspäin tarjontapuolen häiriöiden varalta.
Euroalueen inflaatio on vahvasti energian sanelemaa ja pohjahinnoissa (inflaatio pl. energia ja ruoka) kehitys on ollut suhteellisen maltillista, tammikuussa +2,8 % vuodentakaisesta. Ilman energiahintojen kipuamista euroalueen inflaatio ei siis suinkaan olisi yhtä suuri ongelma kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, koska kysyntäkomponentti on vaimeampi. Saattaakin olla, että EKP katsoo jossain määrin energiakomponentin ohi ja hakee tukea hintavakausteesilleen maltillisesta pohjahintojen ja palkkojen kehityksestä.
Talousennusteet alas, mutta kuinka paljon? Kova kustannuspaine iskee yrityksiin ja kotitalouksiin yhdessä ulkomaankauppaa rajoittavien pakotteiden kanssa. Ukrainan kriisin tässä vaiheessa keskuspankki tuskin pystyy julkaisemaan kovin täsmällisiä ennusteita talousvaikutuksista, mutta on selvää, että ne ovat negatiivisia. Tarjontapuolen dominoivat hintapaineet laittavat yhdessä heikentyvän talouskasvukuvan kanssa EKP:n entistä pahemmin puun ja kuoren väliin, sillä rahapolitiikka on näissä tilanteissa kovin tehotonta (rahapolitiikalla pystytään välillisesti vaikuttamaan kokonaiskysyntään). Keskuspankki tulee vähintään puolittamaan euroalueen 2022 kasvuennusteensa (4,2 %), eikä lievä taantumakaan ole poissuljettu nykyisessä hyvin epävarmassa taloustilanteessa.
Korkopäätös julkaistaan iltapäivällä klo 14.45 Suomen aikaa.
