EKP:n odotetaan pitävän ohjauskorkonsa torstaina ennallaan. Energian hinnat ovat nostaneet inflaatiota, mutta hintapaineet eivät juuri näytä leviävän muihin hyödykkeisiin. Samalla keskuspankki varoo lisäämästä painetta Ranskan valtionlainoihin.

EKP nosti korkoja syyskuussa toisen kerran sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Iranin sota nosti energian hintoja jyrkästi. Sen jälkeen Ranskan valtionlainojen korot ovat nousseet tasoille, joita ei ole nähty sitten 2000-luvun alun. Myös muiden euromaiden pitkät korot ovat nousseet, joskin maltillisemmin. Kotitalouksien ja yritysten rahoituskustannukset ovat siis nousseet ilman keskuspankin lisätoimia, mikä viilentää kysyntää ja inflaatiota. Myös EKP:n johtokunnan jäsen ja pääekonomisti Philip Lane on korostanut, että pitkien korkojen nousu heikentää talouden aktiivisuutta ja hidastaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä.

Euroalueen inflaatio kiihtyi syyskuussa 3,8 prosenttiin elokuun 3,2 prosentista. Nousu johtui kuitenkin pääosin energiasta, ja teollisuustuotteiden hintojen nousu hidastui. Niin sanotuista “toisen kierroksen vaikutuksista” eli hintojen nousun laaja-alaistumisesta on silti liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Valtaosa euroalueen palkkaneuvotteluista käydään alkuvuodesta, jolloin kotitaloudet ovat jo nähneet mahdollisen talven lämmityslaskujen nousun. Joulukuun kokous pidetään juuri ennen kuin palkkaneuvottelut alkavat.

Ranskan korkojen nousu heijastaa huolta siitä, ettei maalla ole uskottavaa suunnitelmaa sen suuren alijäämän ja nopeasti kasvavan velan hillitsemiseksi. Jos korot pysyvät korkealla, valtion korkomenot kasvavat ja alijäämän supistaminen vaikeutuu entisestään. EKP voisi keventää painetta viestimällä, että koronnostot jatkuvat hitaammin kuin markkinat odottavat. Ranskan ongelmia se ei kuitenkaan pysty täysin pois lakaisemaan.

EKP:llä on historiasta opittavaa. Vuonna 2011 keskuspankki nosti korkoja kahdesti energian hintojen nousun vuoksi, vaikka tuolloin korkomarkkinoilla tilanne oli haastava. Päätös syvensi kriisiä, ja nostot jouduttiin perumaan. Luottamus palasi vasta vuonna 2012, kun Mario Draghi lupasi tehdä kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi. Nyt Ranskan korkoero ei vielä vaadi väliintuloa, eikä tartunta ole levinnyt laajasti muihin euromaihin. Odotamme pääjohtaja Lagarden muistuttavan markkinoita keskuspankin käytössä olevista välineistä, joilla laajempia riskejä voidaan rajoittaa. On hyvin mahdollista, että EKP pitää korot ennallaan myös joulukuussa ja odottaa näyttöä alkuvuoden palkkaneuvotteluista ennen uusia nostoja.