Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa torstaina ennallaan, eli talletuskoron 2 %:n tasolla. Siihen se jämähtänee tulevinakin kuukausina.

Ennakko-odotukset keskuspankin korkopäätöksen yllätysmomenttien suhteen eivät olleet kovin häävit. Joulukuussa päivitettyihin ennusteisiin ei tullut tarkistuksia, inflaatio on taittunut keskuspankin tavoitteeseen, ja eurotaloudellakin menee kohtuullisesti suhteellisen hyvien Q4:n BKT-lukujen (0,3 % edellisestä kvartaalista ja 1,5 % vuodentakaisesta) ja alkuvuoden positiivisten talousyllätysten perusteella.

EZ: BKT:n kasvu, %-muutos edellisestä kvartaalista

Lähde: LSEG

Keskuspankki mainitsi korkopäätöksessään ulkopuolisista riskeistä, kuten geopolitiikan haasteista ja Trumpin tulleista, mutta toisaalta myös euroalueen sisäisestä turnauskestävyydestä. Sisäisen kysynnän, ei niinkään ulkomaankaupan, odotetaankin olevan euroalueen lähivuosien kysyntäajuri (ml. infra- ja puolustusinvestoinnit). Pääjohtaja Christine Lagarde totesi riskien olevan laajasti tasapainossa, mikä on hyvä merkki eurotalouden tämän vuoden talousnäkymää ajatellen.

Ulkoa tuleviin haasteisiin kuuluvat myös muutokset valuuttamarkkinalla vahvistuneen euron muodossa. Vahva euro voi olla rahapolitiikan villi kortti, ja Lagarde mainitsi lehdistötilaisuudessa, että vahva euro voi hidastaa inflaatiota odotettua nopeammin. Kuitenkin hän lisäsi, että valuuttakurssien muutosten vaikutukset mahtuvat keskuspankin tämänhetkiseen perusskenaarioon, joten ne eivät ole varsinaisesti yllättäneet. Edelleen vahvistuva euro voisi avata oven koronlaskuille, mutta niitä ei ainakaan tänään pidetyn lehdistötilaisuuden perusteella kannata odottaa henkeä pidätellen.