Blogisarjassa pohditaan pörssielämän menoa yrityksen näkökulmasta.

Pääseekö pörssiyhtiö pakoon kvartaalitalouden haittoja raportoimalla sijoittajille harvemmin vai tiheämmin?

Kvartaalitalouden oletettavassa synnyinmaassa Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden on ollut pakollista raportoida kehitystään neljänneksittäin vuodesta 1970 asti. Nyt Yhdysvalloissa on kuitenkin virinnyt keskustelua käytännön hylkäämisestä, koska lyhytjänteisyyden pelätään jo haittaavan maan talouskehitystä. Forbesin aihetta laajasti käsittelevän artikkelin mukaan yritysjohtajille tehdyt kyselyt paljastavat toistuvasti huolen lyhyen syklin raportoinnin aiheuttamista kustannuksista ja häiriötekijöistä. Ongelmana nähdään lyhytjänteisyys, joka liittyy neljännesvuosittaisen raportointisyklin aiheuttamiin paineisiin. Yhtiöille syntyy taipumus uhrata pitkän aikavälin strategisia investointeja, muuttaa kirjanpitokirjausten ajoituksia ja tehdä muita uhrauksia neljännesvuosittaisten tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjoitin hieman vastaavaan tilanteeseen ajautumisesta Inderesillä blogin osassa 2.

Neljännesvuosittainen raportointikäytäntö saattaa myös aiheuttaa spekulatiivisen häiriön tai vääristymän osakkeen kaupankäynnissä tulosjulkistusten ympärillä. Ilmiötä kutsutaan nimellä "Earnings Game" ja sille on ominaista poikkeuksellinen volatiliteetti ja osakkeen väärinhinnoittelu tulosjulkistuksen ympärillä, mikä luo otollisen ympäristön markkinamanipulaatioille, tiedon väärinkäytölle tai muuten vain tyhjänpäiväiselle spekuloinnille. 

EU:ssa raportointivelvoite on joustavampi. Puolivuosiraportointiin siirtymä tehtiin mahdolliseksi vuonna 2015. Yhtiö voi halutessaan raportoida vain puolivuosittain tai julkaista neljänneksittäin kevyemmän liiketoimintakatsauksen. Puhdas puolivuosiraportointi ei Pohjoismaissa koskaan yleistynyt. Helsingin pörssissä oli tuolloin joukko yhtiöitä, jotka siirtyivät puolivuosiraportointiin, mutta siirtyivät sitten neljänneksittäin julkaistavaan kevyempään liiketoimintakatsaukseen. Ilmeisesti yhtiöiden omistajat eivät olleet tiedonsaannin niukentumiseen tyytyväisiä. Puolivuosittain raportoivien yhtiöiden osakkeet elivät jonkinlaista hiljaiseloa puoli vuotta, ja sitten tulospäivinä kaksi kertaa vuodessa osake ampaisi johonkin suuntaan riippuen tuloksista. Puoli vuotta on sijoittajille pitkä aika arvailla, missä yhtiön kehitys menee. Tulospäiviin latautui iso jännite.

Inderes on valinnut omassa raportoinnissaan mallin, joka pyrkii hyödyntämään EU-sääntelyn tuomaa joustoa ja pitämään raportoinnin kevyenä, mutta tarjoamaan maksimaalisen läpinäkyvyyden sijoittajille. Julkaisemme puolivuosittain pakollisen puolivuosikatsauksen. Neljänneksittäin (Q1 ja Q3) julkaisemme kevyemmän liiketoimintakatsauksen. Se sisältää mielestämme kaiken sijoittajille olennaisen tiedon neljänneksestä, mutta taloustiimimme säästyy vaivalta laatia esimerkiksi täysi tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma. Erikoisuutena julkaisemme kuukausittain lehdistötiedotteena liikevaihtolukumme. Sen osalta olemme vieneet homman taas ääripäähän – tämän kokeilun perusteella onnistuneesti.

Kuukausiraportointi on harvinaisuus niin Suomessa kuin muualla. Inspiraation kuukausiraportointiin saimme Goforelta. Toinen IT-palveluyhtiö Witted on seurannut myöhemmin myös esimerkkiä. Lisäksi esimerkiksi Kesko ja Finnair julkaisevat kuukausittaista volyymidataa.

Kuukausiraportointiin siirtymän syyt olivat meillä sisäisiä ja ulkoisia. Raportoimme sisäisesti kuukausittain kehitystä koko henkilöstölle ennen listautumista, ja halusimme jatkaa käytäntöä listautumisen jälkeen ilman sisäpiirilistojen kanssa säätämistä. Ulkoisesti halusimme tarjota sijoittajille mahdollisimman reaaliaikaisen näkyvyyden liiketoiminnan kehitykseen. Kun yhtiöstä tulee hieman tiheämmin sijoittajan kannalta oleellista tietoa, se tekee osakkeesta kiinnostavamman, ajattelimme.

Kuukausiraportoinnin hallinnollinen lisävaiva on merkityksettömän pieni. Kuukausittainen talousraportointimme rullaa joka tapauksessa, joten sen tuuppaaminen lehdistötiedotteena ei vie paljoa aikaa. Toisinaan olemme kipuilleet sen kanssa, mitä tiedotteen katsaukseen kirjoittaa. Kyseessä on meillä lehdistötiedote, joten sanavalinnoissa ei voi olla osakkeen kannalta painavaa tai eteenpäin katsovaa uutta tietoa. Kun liikevaihdon muutos on vaikkapa 4 % edellisvuodesta, on siitä vaikea veistellä hienoja tarinoita. Olemmekin jättäneet tiedotteiden tekstiosuuden lyhyeksi ja tyyliltään lakoniseksi.

Neljän vuoden jälkeen kokemukset kuukausiraportoinnista ovat positiivisia. Kuukausiraporteista tosiaan viriää sijoittajien keskuudessa keskustelua ja toisinaan niitä on poimittu median uutisiksi. Uskon, että omistajamme arvostavat niiden tarjoamaa läpinäkyvyyttä.

Entä mitä yllättävää tapahtui? Nyt joudun tunnustamaan lukijoilleni käyttäneeni klikkiotsikkoa (emme Inderesillä ole linjanneet klikkiotsikoista luopumista). Yllättävintä kuukausiraportoinnissa oli nimittäin se, ettei mitään yllättävää tapahtunut. Kun sijoittajilla on jo suurilta osin neljänneksen liikevaihto tiedossa, vuosineljännesten tulosjulkistukset ovat olleet pääasiassa melko yllätyksettömiä ja kurssiheilahtelut tulospäivinä todella pieniä. Ainakin tältä osin olemme löytäneet lääkkeen kvartaalitalouden ”Earnings Game” -tautiin siirtymällä harvemman raportoinnin sijaan tiheämpään raportointiin. Ehkä Yhdysvalloissa pitäisikin seurata Goforen esimerkkiä.

Blogin aiemmat osat:

Elämää pörssissä – Osa 1 | Mitä maksaa olla listalla? Laskin euron tarkkuudella

Elämää pörssissä – Osa 2 | Onko ohjeistamisessa mitään järkeä? Tulosvaroitus 50 tuhannen euron takia

Elämää pörssissä – Osa 3 | Olin väärässä! Osakemyynnit listautumisessa eivät olekaan syntiä