Elvytyspuheet ja -teot jälleen läsnä osakemarkkinalla, nousuviikko takana
Viime viikko oli Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla pitkälti nousujohteinen. Talousdata oli edelleen vahvasti kahtiajakautunutta: teollisuuden luvut painuivat, mutta palvelualat jatkoivat edelleen kasvuaan. Aamulla/viikonloppuna Kiinassa ja Japanissa julkaistujen lukujen perusteella kauppasodan tuottamat negatiiviset vaikutukset alkavat tulla entistä selvemmin läpi talouteen. Kiinassa vienti laski vastoin odotuksia elokuussa (-1 % vs. Reutersin konsensusodotukset +2 %) etenkin USA:n viennin rajun laskun (-16 % vuodentakaisesta) myötä. Japanissa puolestaan jouduttiin tarkistamaan Q2:n talouskasvulukemia alaspäin (tot. 1,3 % vs. aiempi arvio 1,8 %) selvästi odotuksia heikomman investointien kasvun vuoksi.
USA:ssa perjantaina julkaistut työllisyysluvut maalasivat kaksijakoista kuvaa taloudesta. Uusien työpaikkojen määrän kasvu elokuussa jäi odotuksista (lisäys 130 000 vs. Reutersin konsensus 158 000) etenkin vähittäismyynnin työpaikkojen jo kahdeksatta kuukautta jatkuneen laskun myötä. Palkkojen kasvu kuitenkin kiihtyi ja oli hyvässä 3,2 %:n vauhdissa vuodentakaisesta. USA:ssa on takavuosina totuttu todella vahvaan työpaikkojen määrän kasvuun ja nyt nähdyt lukemat näyttävät työmarkkinan kypsymisen merkkejä, sillä kuukausittain yli 200 000:n lisäys työpaikoissa ei voi jatkua loputtomiin. Työmarkkinan muut indikaattorit näyttävät kuitenkin edelleen hyviltä: pitkäaikaistyöttömyys on laskenut selvästi kriisivuosien jälkeen, samoin niiden osuus, jotka työskentelevät ei-vapaaehtoisesti osa-aikatyössä. Lisäksi kotitalouksille hyvänä asiana on palkkojen kasvu, mikä antaa tukea yksityiselle kulutukselle, mutta toisaalta lisää yritysten kustannuspaineita.
Heikommat talousluvut kulkevat käsi kädessä elvytysodotusten kanssa. USA:n työllisyysluvut olivat ”tarpeeksi heikkoja” vahvistamaan odotuksia sille, että USA:n keskuspankki Federal Reserve laskee ensi viikolla ohjauskorkoaan 0,25 %-yksiköllä. Lisäksi Kiinan keskuspankki laski jälleen perjantaina pankkien reservivaatimuksia 0,5 %-yksiköllä. mikä lisää likviditeettiä 900 miljardilla juanilla. Reservivaatimusten leikkaus on osa Kiinan aktiivista rahapolitiikkaa, sillä se on laskenut vaatimuksia jo useamman kerran vuodesta 2018 lähtien. Lisää elvytystoimia on todennäköisesti tulossa, mikäli viennin sakkaaminen jatkuu. Finanssikriisin aikaista suurta elvytystä ei kuitenkaan nykyodotuksissa ole. Suurista keskuspankeista elvytystä odotetaan myös torstaina Euroopan keskuspankilta, jonka kokousennakon julkaisemme lähipäivinä.
