Energia haastaa EKP:n inflaatiouskottavuutta, kivikkoinen taival edessä

Inflaatio on nyt keskuspankkiirien huolenaihe numero yksi, ja euroalueella se on etenkin energiahintalähtöinen hintojen nousu. Inflaatio nousi heinäkuussa jo 8,9 %:iin, ja eilen julkaistujen lukujen perusteella tuottajahinnat nousivat kesäkuussa, 1,1 % toukokuusta ja 35,8 % vuodentakaisesta (nousu sentään hieman tasaantui vuodentakaisesta). Teollisuudessa energian hintojen nousu oli 92,8 % ja kuluttajahinnoissa 39,7 % vuodentakaisesta, mikä kirpaisee etenkin talven energiankulutuspiikin lähestyessä.

Energiahintojen nousu on monen osan summa, kuten alla olevasta EKP:n tutkimuksesta poimitusta kuviosta on nähtävissä. Energian hinnat tippuivat koronapandemian ollessa pahimmillaan (Brent-öljyn hinta tippui 75 % helmi-huhtikuussa 2020), mutta kysyntä elpyi nopeasti talouksien jälleen avauduttua ja talousaktiviteetin toivuttua, ja pandemiaa edeltänyt taso nähtiin jo syyskuussa 2020.

Kuvio. Öljyn ja kaasun hinnanmuodostus

Lähde: EKP

Viime aikoina tarjontatekijöillä on ollut kasvava rooli hintojen nousun takana. Euroopassa ongelmana ovat olleet liian alhaiset kaasuvarastot ja uusiutuvien energialähteiden (mm. tuulivoima) korvaaminen kaasulla. Öljyntuottajien järjestö OPEC+ puolestaan päätti keväällä 2020 laskea öljyntuotantoaan 9,7 miljoonalla barrelilla päivässä vastauksena heikkoon kysyntään. Syyskuussa 2021 tuotantoa lähdettiin jälleen kasvattamaan, mutta osassa jäsenmaista määriteltyihin tavoitteisiin ei päästy, eli öljyä saatiin markkinalle odotettua vähemmän. Tämän lisäksi USA:n liuskeöljytuottajat reagoivat kysynnän kasvuun hitaammin kuin aikaisemmin. Viimeisenä pisarana mustan kullan soppaan tippui Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kaasuhanojen ehtyminen Venäjältä, mikä on nostanut etenkin kaasun hintaa. Energiahinnoissa on nyt nähty eroja eri maiden välillä, koska energialähteiden käytöissä on eroja. Ranskassa valtaosan sähkön hinnasta määrittelee ydinvoima, Italiassa kaasu (ks. kuvio).

Kuvio. Sähköntuotannon lähteet eri euromaissa

Lähde: EKP

Kiusallinen tilanne EKP:lle

Energiahintojen nousu talven kulutuspiikin alla luo EKP:lle hyvin kiusallisen tilanteen. Se on pakotettu nostamaan korkojaan, jotta säilyttäisi uskottavuutensa inflaation vastaisessa taistelussa. Samaan aikaan laajalti tiedostetaan, että keskuspankki ei voi tehdä mitään energiamarkkinan tarjontapuolen tekijöille, joilla on ollut suuri rooli viimeaikaisessa hintojen nousussa. Korkojen nousu hidastaa talousaktiviteettia, mikä näkyy esimerkiksi eilen julkaistuissa vähittäismyyntiluvuissa. Myynti tippui kesäkuussa 1,2 % kuukauden ja 3,7 % vuodentakaisesta alittaen samalla odotukset. Loppuvuoteen lähdetään siis vaikeassa tilanteessa: heikentyvän talousnäkymän, uhkaavan energiakriisin ja nousevien korkojen kivikkoinen taival on edessä.