Euroalueen rahoitusvarallisuus kasvanut jo yli kriisin takaisten tasojen

Euroalueen julkisen sektorin velka nousi merkittäväksi ongelmaksi muutama vuosi sitten, ja myös Suomessa on puhuttu kotitalouksien nopeasti kasvaneesta velkataakasta, mikäli velkaa mitataan suhteessa tuloihin. Tarkastelemme tällä kertaa kuitenkin kolikon toista puolta, eli varallisuutta ja etenkin rahoitusvarallisuutta, mikä tarkoittaa kotitalouksien omistuksia käteisen, talletusten ja rahoitusinstrumenttien osalta. Kotitaloudet ovat talouden rikkain sektori ja Eurostatin vuodenvaihteessa julkaistujen lukujen valossa näyttää siltä, että kotitalouksien varallisuus on karttunut finanssikriisin notkahduksen jälkeen kovaa vauhtia. Nettovarallisuus, eli lyhykäisyydessään rahoitusvarat vähennettynä veloista, on noussut 240 %:iin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun ennen finanssikriisiä osuus oli 215 %.

Tyypillisesti kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta merkittävä osa on käteisenä tai pankkitalletuksina, ja niiden osuus on pysynytkin melko vakaana suhteessa tuloihin viimeisen 12 vuoden ajan. Sen sijaan osakkeiden ja muiden arvopaperien, kuten vakuutus- ja eläkerahastojen, osuus on noussut selvästi ja vastasi 2017 lopussa lähes 250 % tuloista eli oli 2,5-kertainen tuloihin nähden. Kasvu selittyy pääosin suotuisalla taloustilanteella, joka on nostanut arvopaperien hintoja ja tätä kautta kasvattanut rahoitusvarallisuutta.

Pelkkä euroalueen keskiarvoon tuijottaminen ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä varallisuus on jäsenmaiden välillä hyvin epätasaisesti jakautunutta. Rikkaimmissa maissa, kuten Belgiassa ja Hollannissa, nettorahoitusvarallisuus on reilusti yli 4-kertainen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun taas vertailun häntäpäässä olevissa maissa (Liettua, Slovakia), varallisuuden osuus on alle 100 % tuloista. Suomi sijoittuu vertailussa keskiarvon alapuolelle, sillä täällä rahoitusvarallisuus oli 1,3-kertainen tuloihin nähden (maakohtaisessa vertailussa käytetty 2016 lukuja).

Luonnollisesti rahoitusvarallisuus vaihtelee pitkälti suhdannetilanteen mukaan. Laajemmassa tarkastelussa otetaan mukaan myös kiinteään omaisuuteen (esim. asunnot) liittyvä varallisuus. Siinäkin Alankomaat kuuluu kärkikastiin: maan kotitalouksien varallisuus suhteessa tuloihin oli 2016 kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Nettovarallisuusasema kertoo erityisesti siitä, että kotitalouksien velkaantuneisuudesta huolimatta varallisuuttakin löytyy puskuriksi velkataakalle. Tosin varallisuuskin on tarkasti sidottu suhdannekehitykseen, sillä taantumassa kaikki varallisuushinnat osakkeista asuntoihin tyypillisesti painuvat. Varallisuuden kehitystä on käytetty myös taloussyklin ennustamiseen. Esimerkiksi Federal Reserven tutkimuksessa on todettu, että kotitalouksien varallisuuden kasvu on USA:ssa ollut poikkeuksellisen voimakasta ennen laskukausia. Lisäksi nyt lukema on kaikkien aikojen huipuilla.