Euron vahvistuminen huolettaa EKP:n päättäjiä

Euron viimeaikainen vahvistuminen näyttää nousseen huolenaiheeksi EKP:n päätöksentekijöiden välillä. Reutersin tietojen mukaan nimettöminä pysytelleet lähteet kertoivat, että jo yli 13 % tämän vuoden aikana dollaria vastaan vahvistunut euro lisää epämukavuutta varsinkin, kun arvopaperiostojen jatkosta päättäminen on tulossa agendalle syksyn aikana. EKP:n seuraava korkokokous on ensi torstaina, ja osa markkinatoimijoista odottaa uusia päätöksiä jo tuolloin.

Arvopaperiostojen on määrä jatkua nykyisellä 60 miljardin kuukausitahdilla tämän vuoden loppuun, ja euroalueen talouskasvun myötä niiden asteittainen vähentäminen olisi luontevaa siitäkin huolimatta, että inflaatiovauhti on jäänyt jälkeen keskuspankin tavoitteesta. Velkakirjamarkkinan tarjontarajoitteet kuitenkin tekevät ostojen vähentämisestä todennäköistä, sillä ohjelman nykyisissä puitteissa ostoja ei voi jatkaa pitkään enää nykyisellä tahdilla.

Rahapolitiikan pienikin kiristyminen johtaisi samalla euron vahvistumiseen, ja tätä on jo ennakkoon hinnoiteltu markkinoilla. Nyt Reutersin lähteet nimeävät vahvistuneen valuutan yhä suuremmaksi puheenaiheeksi, joka saattaa johtaa viivästymiseen elvytysohjelmaan liittyvissä päätöksissä. Lisäksi lähteiden mukaan keskustelu osto-ohjelman poisvetämisestä olisi vasta alkamassa, joka viittaisi siihen, ettei ensi viikon aikana olisi vielä luvassa uutta informaatiota asian suhteen.

Valuuttamarkkinoilla reagoitiin Reutersin uutiseen nopeasti, ja euro olikin päivän aikana pienessä laskussa muita päävaluuttoja vastaan. Rahapolitiikkauutiset alle viikkoa ennen korkokokouksia ovat tärkeitä markkinalle, sillä tyypillisesti kokouksia edeltää hiljainen jakso, jolloin päätöksentekijät pidättäytyvät antamasta kommentteja asiaan liittyen.

Reutersin uutisesta heijastuu keskuspankin päätöksentekijöiden hämmennys uusien haasteiden edessä. Kommenttiensa perusteella keskuspankin neuvosto on vahvasti jakautunut elvytysohjelman poisvetämisen suhteen, ja talouskasvusta huolimatta myös euroalueen jäsenmailla on eroja sietokyvyssä vahvistunutta euroa kohtaan. Siinä missä massiivisia vaihtotaseen ylijäämiä pyörittävä Saksa kaipaisi jo vahvempaa valuuttaa, Etelä-Euroopan mailla (mm. Italia) on edelleen päänvaivana korkea työttömyys ja viennin kilpailukykyongelmat. Koko euroalueen reaalisen efektiivisen, eli sekä kauppapainotetun että inflaatiotarkistetun, valuuttakurssin tarkastelu lisäksi osoittaa, että viimeaikaisesta nousustaan huolimatta euro on edelleen historiallisesta aliarvostettu suhteessa muihin päävaluuttoihin. Tämän puolesta tilaa vahvistumiselle olisi edelleen ja odotammekin päätöstä elvytysohjelman vähittäisestä takaisinvedosta syys-lokakuun aikana.