Euroopassa nousuviikko, Trump ei etsi kirjekavereita

Viime viikko oli Euroopan osakemarkkinalla nousuviikko, mutta Yhdysvalloissa S&P500-indeksi päätyi lopulta hienoiseen laskuun huippulukemia kolkuteltuaan. Viikon suurimpana puheenaiheena olivat jälleen USA:n tuontitullit, joihin saatiin taas pientä näkyvyyttä Donald Trumpin lähetettyään kirjeet uusista, elokuun alusta voimaan tulevista tullitasoista. Kyse on ns. yleisestä tasosta kullekin maalle, ja sen ulkopuolelle jäävät erikseen määritellyt toimialakohtaiset tullit.

EU:n osalta nyt asetettu 30 %:n yleinen tullitaso oli jossain määrin parempi kuin pelättiin, sillä Trump uhkasi unionia aikaisemmin 50 %:n tulleilla. Presidentin kirjelmästäkin käy ilmi, että syynä on Valkoisen talon mielestä epäreilu vinouma kauppasuhteissa viitaten kauppataseen alijäämiin USA:n ja EU:n välisessä kaupassa. Valkoisessa talossa ei kirjekavereita haeta, sillä viesti pitää sisällään myös uhkauksen: jos EU asettaa omia lisätulleja, ne tulevat vastavuoroisesti automaattisesti Yhdysvaltain asettaman 30 %:n tullitason päälle. Kyseessä on varmasti neuvottelutaktiikka, jolla pyritään vauhdittamaan EU:n vastaehdotuksen ja lopullisen tullisopimuksen aikaansaantia. Vielä ei siis ole syytä odottaa, että 30 %:n tullitaso on lopullinen, vaan sen osalta sopimusta hierotaan heinäkuun helteiden aikana. Ärhäköiltä kommenteilta Valkoisen talon suunnalta tuskin tullaan välttymään, kun taas EU:n voi odottaa pitävän yllä huomattavasti maltillisempaa neuvotteluprofiilia.

USA:n tullien inflaatiovaikutusten odotetaan valkenevan vasta lähikuukausina julkaistavissa luvuissa, mutta ainakin liittovaltion tulovirtaa se on parantanut. Bloomberg uutisoi viikonloppuna, että tullimaksujen määrä on moninkertaistunut USA:ssa viime kuukausien aikana, ja pelkästään kesäkuussa niitä kerättiin 27 miljardin dollarin edestä. Kokonaisuudessaan maksut ylittivät kuluvan vuoden osalta 100 miljardin dollarin rajapyykin, ja valtiovarainministeri Scott Bessent on povannut, että vuoden loppuun mennessä maksujen summa nousisi 300 miljardiin dollariin. Kongressin budjettitoimiston mukaan liittovaltion vuoden 2025 alijäämä on tähän mennessä 1400 miljardia dollaria, joten tullituloilla voidaan kattaa siitä vain pieni osa. Tullimaksujen nousu on kuitenkin oiva keino markkinoida Valkoisen talon poliittisen linjan onnistumista etenkin äänestäjien suuntaan.