Eurotalouden energiariippuvuus koitui kohtaloksi IMF:n ennustetarkistuksissa
Tiivistelmä
- IMF on laskenut euroalueen BKT-kasvuennustetta kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin aiemmasta 1,4 prosentista, johtuen Iranin sodan aiheuttamista tarjontahäiriöistä.
- Energiaomavaraisuuden puute tekee euroalueesta haavoittuvaisen energian hintashokeille, mikä on lisännyt inflaatiopaineita ja johtanut ennusteeseen inflaation kiihtymisestä 2,6 prosenttiin vuonna 2026.
- IMF arvioi EKP:n nostavan talletuskorkoa 50 peruspisteellä vuoden 2026 aikana, mutta odottaa ohjauskorkojen laskevan jälleen vuoden 2027 aikana, mikä viittaa korkoshokin väliaikaisuuteen.
- IMF:n ennusteet ovat optimistisempia kuin EKP:n, joka ennusti 0,9 prosentin kasvua, mutta Iranin sodan jatkuminen voi heikentää näkymiä edelleen.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on yhä huolestuneempi eurotalouden kasvunäkymästä tuontienergiariippuvuuksien vuoksi. Sen aiheuttama korkoshokki jäisi kuitenkin suhteellisen väliaikaiseksi.
IMF:n tiistaina julkaiseman World Economic Outlook -raportin mukaan euroalueen BKT-kasvu hidastuu kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin aiemmasta 1,4 prosentista. Tammikuussa IMF ennusti vielä 1,3 prosentin kasvua. Heikentynyt näkymä johtuu pääasiassa Iranin sodan aiheuttamista tarjontahäiriöistä, vaikka valuuttarahasto odottaakin niiden laantuvan vuoden 2026 puoliväliin mennessä.
Energiaomavaraisuuden puute tekee euroalueesta erityisen haavoittuvaisen energian hintashokeille. Energiahintojen pysyvä nousu on rasittanut alueen taloutta Ukrainan sodan alkamisesta lähtien, ja Iranin konflikti pahentaa tilannetta entisestään. Tämän vuoksi inflaation ennustetaan kiihtyvän 2,6 prosenttiin vuonna 2026, kun se viime vuonna oli 2,1 prosenttia. Vastauksena kasvaneisiin inflaatiopaineisiin IMF myös arvioi EKP:n nostavan talletuskorkoa 50 peruspisteellä vuoden 2026 aikana. Markkinoilla odotukset ovat samansuuntaisia, sillä yksi koronnosto on jo hinnoiteltu korkofutuureihin kesään mennessä. Huomionarvoista kuitenkin on, että perusskenaariossa ohjauskoroissa olisi odotettavissa lasku vielä vuoden 2027 aikana, eli korkoshokki jäisi kuitenkin suhteellisen väliaikaiseksi (ks. kuviot alla).
IMF:n päivitettyjä ennusteita
*katkoviivalla merkityt ovat ennusteita lokakuulta 2025.
Vaikka valuuttarahasto on joutunut laskemaan ennusteitaan, se on kuitenkin optimistisempi kuin EKP, joka ennusti maaliskuussa julkaistussa perusskenaariossaan vain 0,9 prosentin kasvua. Suunniteltu puolustusmenojen kasvu tukee eurotaloutta jonkin verran, mutta sen osalta vaikutus realisoituu hitaasti, pääosin vasta lähivuosien aikana. Jos Iranin sota jatkuu yli kesän, luonnollisesti huonommatkin skenaariot ovat mahdollisia globaalisti.
