Friedrich Merzin “whatever it takes” -hetki

Saksan hallituspuolueet CDU ja SPD ovat sopineet merkittävästä muutoksesta maan talouspolitiikkaan. Tavoitteena on vastata talouden ja turvallisuuden haasteisiin lisäämällä investointeja ja luopua samalla velkajarrusta. Tuleva liittokansleri Friedrich Merz kuvasi uudistusta Mario Draghin velkakriisin aikaisilla sanoilla “whatever it takes”-hetkeksi.

Mitä tämä tarkoittaa?

• Saksan suunnitelmissa infrastruktuuriin ja puolustukseen käytettäisiin vähintään 2 % bruttokansantuotteesta vuosittain seuraavan 10 vuoden ajan.
• Nämä investoinnit piristävät taloutta, koska Saksan ali-investointi on ollut kroonista: julkiset investoinnit ovat olleet vähäisiä ja teollisuus heikossa hapessa.

• Myös muu EU hyötyy välillisesti Saksan investoinneista. Yritysten luottamus paranee ja työllisyystilanne vakautuu, mikä antaa entisestään tilaa positiivisille kasvuyllätyksille eurotaloudessa.

Vaikutukset markkinoille ja talouteen:

• Mikäli talouskasvu piristyy, Euroopan keskuspankki voi hidastaa ohjauskoron laskujaan 2 %:n rajan lähestyessä. Tosin riskejä riittää etenkin kansainvälisen kaupan osalta taloudessa edelleen.
• Euron arvo voi vahvistua ja yhteisvaluutta nousta pariteetin tuntumasta dollaria vastaan.
• Puolustusmenojen lisääminen voi olla piristysruiske pörssille – etenkin puolustusteollisuuden kursseille, jotka ovat jo olleet nousukiidossa.
• Saksassa on siis toden teolla laitettu töpinäksi, mikä kirkastaa koko eurotalouden näkymää. Huomioitavaa on myös, että suurimpana euromaana Saksan finanssipolitiikan suunnanmuutos voi vaikuttaa myös muiden EU-maiden talouspolitiikkaan ja puolustusmenoihin.

Miten tämä tehdään?

• Saksan niin kutsuttua "velkajarrua" muutetaan, jotta puolustusmenoihin voidaan käyttää enemmän varoja. Yli 1 %:n BKT:sta ylittävät puolustusmenot vapautetaan finanssipoliittisista rajoituksista, mikä poistaa myös menojen ylärajan.
• Perustetaan 500 miljardin euron rahasto infrastruktuuri-investointeihin. Tämä vastaa noin 1,2 % suhteessa BKT:hen seuraavan 10 vuoden ajan.
• Myös osavaltiot ja kunnat saavat lisää rahaa investointeihin ja niiden ei enää tarvitse noudattaa 0,35 %:n alijäämä/BKT -rajaa.
• Asiantuntijat pohtivat, miten velkajarrua voitaisiin muuttaa pysyvästi. Uusi laki pyritään viemään läpi parlamentissa vuoden 2025 lopussa.
• Muutos pyritään viemään läpi vielä istuvan parlamentin aikana, jolloin hallituspuolueet saavat taklattua helmikuun vaaleissa selvän kannatusnousun saaneen AfD:n vastalauseet.