Kauppasota on nostamassa päätään ja talousuutisissa karhuillaan kuin viimeistä päivää. Makrokatsauksessa paistaa kuitenkin tänään aurinko risukasaan, sillä tuon esille neljä seikkaa, jotka voivat sysätä eurotalouden uuteen kasvuun tänä vuonna.

1. EKP:n koronlaskut elvyttävät taloutta ja tukevat luottojen kasvua. Rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset näkyivät taloudessa vielä suurimman osan vuotta 2024, ja yleisesti ottaen niiden odotetaan päättyvän vasta tänä vuonna. Sen sijaan todennäköisyys on kasvanut sille, että EKP laskee korkojaan alle neutraalin siirtyen suoranaisesti elvyttävään linjaan. Kesäkuun jälkeen toteutetulla rahapolitiikan keventämisellä on jo ollut jonkin verran vaikutusta luotonkasvuun, joka on piristynyt sekä yritysten että kotitalouksien keskuudessa. Täten keskuspankin rahapolitiikan vaikutukset alkaisivat lyödä läpi reaalitalouteen.

Kuvio. EKP:n kiristämisen vaikutukset hälvenevät tänä vuonna. Lähde: TS Lombard

2. Kiinan elvytys ja Yhdysvaltojen talouskasvu luovat myötätuulta euroalueelle. Kiinan talouspoliittisille elvytystoimille odotetaan jatkoa kauppasodan kiihtyessä. Lisäksi maan kiinteistösektorin kriisi näyttää vihdoin edes hieman helpottavan, ja asuntomarkkinan indikaattorit ovat hieman kohentuneet. Samaan aikaan Yhdysvaltain talous on hyvässä vauhdissa, mikä parantaa kulutus- ja investointinäkymää tänä vuonna. Tulliriskeistä huolimatta Yhdysvaltojen ja Kiinan elvytys yhdistettynä EKP:n jatkuviin ohjauskoron laskuihin, jotka avaavat tietä kotimaisen kysynnän kasvulle, tarjoavat hyvät myötätuulet myös euroalueen teollisuustuotannon elpymiselle.

3. Kulutus kasvaa palkkojen nousun ja inflaation hidastumisen ansiosta. Kulutuksen elpymistä euroalueella suosii kotimaisen poliittisen epävarmuuden väheneminen. Vaikka nimellispalkkojen kasvu hidastuu, se pysynee edelleen vahvana (~3 % vuodessa), mikä yhdistettynä inflaation hidastumiseen tukee edelleen reaalitulojen kasvua. Kuluttajien luottamus seuraa yleensä reaalitulojen kasvua viiveellä. Lisäksi, vaikka poliittinen vakaus Ranskassa on edelleen heikolla tolalla, suuri osa euroalueen poliittisesta epävarmuudesta voi hyvinkin hälventyä tulevien Saksan vaalien (23. helmikuuta) jälkeen. Vaalikampanjat näyttävät merkkejä siitä, että Saksan syklisen heikkouden ja rakenteellisen taantuman tehokas ratkaiseminen on tulevan CDU:n johtaman koalition tärkein tavoite.

4. EU:n elvytysrahastot, lisääntyvät puolustusmenot ja mahdollinen Saksan finanssipolitiikan jousto tukevat kasvua. Next Generation EU:n (NGEU) rahaston mukaisten finanssipoliittisten siirtojen ennustetaan kiihtyvän tänä ja ensi vuonna, jotta ohjelman määräaika, eli vuoden 2026 loppu, saavutetaan. Tämä hyödyttää erityisesti euroalueen suuria reunamaita, kuten Italiaa ja Espanjaa, jotka ovat suurimpien tuen saajien joukossa. EKP arvioi, että NGEU-rahaston tuoma petraus talouskasvuun olisi 0,5 %-yksikköä tänä vuonna. Toiseksi Donald Trumpin vaatimus Euroopan puolustusmenojen nostamisesta pakottaa EU:ta jo miettimään tapoja yhteisen ponnistuksen rahoittamiseksi, samalla kun jäsenvaltiot lisäävät puolustusbudjettejaan. Kolmanneksi Saksan finanssipoliittinen tiukkuus on törmännyt tiettyihin taloudellisiin rajoihin ja tulevalla liittokanslerilla on kaikki kannustimet toimia pragmaattisesti kansallisen ja EU:n finanssipolitiikan suhteen. Näyttää siltä, että lopulta konsensus Saksassa näyttää muuttuvan "velkajarrun", vastasyklisen finanssipolitiikan ja julkisten investointien roolin suhteen, ja julkisia menoja voidaan kasvattaa.