Kyselyiden perusteella Yhdysvaltain välivaalit näyttävät päättyvän jaettuun valtaan. Historiassa tämä yhdistelmä on ollut osakemarkkinoille suhteellisen suotuisa, mutta tänä vuonna korot, öljy ja tekoälyodotukset painanevat vaakakupissa enemmän kuin vaalitulos.

Tiistaina äänestetään kaikista edustajainhuoneen 435 paikasta ja kolmasosasta 100-paikkaisessa senaatissa. Republikaanien enemmistö edustajainhuoneesa oli niukka, ja demokraatit johtivat syyskuussa puoluekannatusmittauksia niukasti. Demokraateille riittää kolmen paikan nettovoitto, joten edustajainhuoneen vallan vaihtuminen on hyvinkin mahdollinen. Senaatin kisa on tiukempi, sillä demokraattien pitäisi nostaa paikkamääränsä 47:stä vähintään 51:een.

Kuluttajan kukkaro ratkaisee vaalit

Amerikkalaiskuluttajan mieliala on hapan, vaikka talousluvuissa kaikki on näennäisesti hyvin. BKT kasvoi kolmannella neljänneksellä 3,4 %, ja työttömyysaste on pysynyt viisi vuotta enintään 4,5 prosentissa, mikä on Reutersin mukaan ennätyspitkä jakso. Michiganin yliopiston kuluttajatunnelma on lähellä pohjiaan, mutta Conference Boardin luottamusindeksi piristyi lokakuussa. Syy yleiselle apeudelle löytyy hintakehityksestä. Kuluttajahinnat ja tuntiansiot ovat nousseet tammikuusta 2025 kumpikin noin 5,5 %, joten ostovoima on polkenut paikallaan. Inflaatio kiihtyi syyskuussa 3,7 prosenttiin, ja yli 7 prosentin asuntolainakorot ovat vieneet oman kodin monen ulottumattomiin. Kulutusta pitävät pystyssä lähinnä hyvätuloiset, joiden osakesalkut ovat samaan aikaan paisuneet ja varallisuus kasvanut. Valtiovarainministeri Scott Bessentin mukaan kyselyt voivat olla synkkiä, mutta kuluttajakäyttäytyminen on edelleen vahvaa. Vaikuttaakin siltä, että henkilökohtainen tunnelma kuluttajan kukkarossa määrittelee vaalitunnelmia, mutta yleinen luottamus talouteen ohjaa markkinoita.

US: Inflaatio ja nimellispalkat

Lähde: Reuters

Jaettu kongressi jarruttaa suuria vero- ja menomuutoksia, mikä on ainakin historiallisesti kelvannut sijoittajille. Morgan Stanleyn mukaan S&P 500 on republikaanipresidentin kaudella noussut vaaleja seuranneena vuonna keskimäärin noin 23 %, kun kongressi on jakautunut. Bank of American mukaan indeksi on toisen maailmansodan jälkeen noussut jokaisella vaaleja seuranneella 12 kuukauden jaksolla, keskimäärin noin 14 %. Deutsche Bankin artikkelissa kuitenkin huomautetaan, että markkinoita on usein painanut epävarmuus enemmän kuin itse vaalitulos.

Historian varaan ei kuitenkaan kannata laskea liikaa. S&P 500 on noussut vuoden alusta jo lähes 11 %, joten nousuvaraa on vaalien aikaan tavallista vähemmän. Lisäksi tullit ja ulkopolitiikka pysyvät pitkälti presidentin pöydällä, ja Fed nosti syyskuussa ohjauskorkoa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Tekoälyodotusten painuminen voisi supistaa alan investointeja samaan aikaan, kun öljy ja tullit kiihdyttävät inflaatiota.

Vaalit voivat tuoda mukanaan lyhytaikaista heiluntaa, mutta konkreettiset vaikutukset jäänevät pieniksi. Loppuvuoden suunnan ratkaisevat lähes 5 prosenttiin noussut 10 vuoden korko, puolen vuoden huippuihin kohonnut öljyn hinta ja tekoälyinvestointien tuotot, ja Washingtonin mahdollinen vallanvaihdos näyttelee niiden rinnalla sivuosaa.