Inflaatio-odotukset puoltavat matalia korkoja euroalueella
Euroalueen inflaatio-odotuksista on puhallettu ilmat pois viime kuukausina. Pitkän aikavälin inflaatio-odotuksissa oli selvä käänne viime marraskuun jälkeen, sillä ne ovat laskeneet yli 1,7 %:sta alle 1,5 %:iin parin kuukauden aikana. Alas on tullut myös toteutunut inflaatio, sillä Eurostatin lukujen mukaan euroalueen inflaatio hidastui tammikuussa 1,4 %:iin, ja ruuan sekä energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio mateli 1,1 %:ssa.
Selvä käänne odotuksissa antaa osviittaa siitä, että hintapaineet loistavat poissaolollaan edelleen. Toistaiseksi odotukset ovat pysyneet kuitenkin selvästi positiivisina, eikä deflaatiosta eli hintojen laskusta ole ollut riskiä. Viimeksi inflaatio-odotukset olivat negatiivisia vuonna 2016.
Inflaatio-odotukset ovat Euroopan keskuspankin tarkkaan seuraamia, sillä keskuspankin tehtävä on huolehtia hintavakaudesta ja samalla ankkuroida odotuksia. Näiden lukujen perusteella näyttäisi siltä, että keskuspankilla ei ole mitään kiirettä kohti kiristävämpää rahapolitiikkaa, varsinkin kun toteutunut inflaatiokin on hidastunut yhä selvemmin.
Inflaatioluvut antavat tukea näkemyksellemme, jonka mukaan EKP ei välttämättä ehdi nostamaan ohjauskorkoaan kertaakaan ennen seuraavaa taantumaa. Kuluvan vuoden rahapolitiikkanäkymän osalta odotamme EKP:n linjan nojaavan ennemmin elvyttävään kuin kiristävään suuntaan. Odotamme ohjauskoron pysyvän nykytasollaan koko vuoden. Talletuskorkoon voidaan tehdä nimellinen nosto (-0,4 %:sta -0,2 %:iin) ennen vuodenvaihdetta, mutta suuria muutoksia siihenkään ei ole odotettavissa. Mikäli taloustilanne jatkaa heikentymistään, myös ensi vuoden koronnostot näyttävät epävarmoilta, mikä siirtäisi nousua myös suomalaiskotitalouksille tutuissa euribor-koroissa.