Suomen talous oli koronakriisissä euroalueen parhaimmin pärjänneitä, ja etenkin vuosi 2021 oli vahvan kasvun aikaa. BKT:ssa pandemiaa edeltävä taso on saavutettu ja kasvunäkymä yllättänyt positiivisesti. Esimerkiksi Bloombergin joulukuussa kerätyissä konsensusennusteissa (12 vastaajaa) Suomen talouskasvuksi povataan vuodelle 2021 +3,5 %, 2022 +2,9 % ja 2023 +1,6 %. Ennusteita tarkistettiin edellisestä päivityksestä ylöspäin. Pohjoismaisessa vertailussakin Suomi on elpynyt pandemiasta muiden mukana, vaikka viimeiset 11 vuotta ovat olleet muita hitaamman kasvun aikaa. Kasvuerojen lisäksi Pohjoismaat ovat jakautuneet kahtia rahapolitiikan osalta. Norjan ja Islannin keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkoaan jo useamman kerran ja lisää nostoja on odotuksissa, kun taas Ruotsin keskuspankin ja EKP:n ei odoteta koskevan ohjauskorkoon vielä pariin vuoteen.

Suomen talous on noussut koronakuopasta erityisesti kotitalouksien kysynnän ja vahvan julkisen kulutuksen vetäminä. Vuonna 2022 kotitalouksien kysyntä kasvaa edelleen, mutta hidastuvalla tahdilla ja samalla julkisen sektorin merkitys talouskasvun rakentajana laskee, kun koronaan liittyvistä tukitoimista oletettavasti päästään hiljalleen eroon. Tarjonnan pullonkaulat ja maailmanlaajuinen komponenttipula sekä energiahinnat koettelevat talouskasvua ja lisäävät kustannuspainetta ainakin alkuvuonna, mutta näidenkin osalta tilanne normalisoitunee vuoden loppuun mennessä. Koronapandemian vaikutuksia taloudelle on hyvin vaikea kuvailla tavallisessa suhdannekehikossa, mutta näyttää siltä, että kasvuhuippu on ohitettu ja samaa indikoi keskeisistä luottamusluvuista koostamani suhdanneindikaattorikin*. Vuonna 2023 Suomen talous palautuu kohti normaalimpaa pandemian jälkeistä hitaan kasvun ympäristöä, johon on takavuosina totuttu.

Suomen inflaatio keskimääräistä hitaampaa

Inflaatio on Suomessa jäänyt selvästi euroalueen keskiarvosta, ja oli loppuvuonna samoissa vauhdeissa Ranskan kanssa. Saksan inflaatio on euroalueen kärkeä, ja alueen suurimpana taloutena ja suurella painollaan se nostaa myös luonnollisesti myös euroalueen kokonaislukemaa. Saksan inflaatiota nostivat viime vuonna paitsi kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta ja energian hinnoista johtuneet tekijät, myös verotus. Saksassa nähtiin 2020 alv-huojennus, joka laski yleisesti hintoja. Viime vuonna tämä vaikutus laimeni ja luvut nousivat heikkoon vertailukauteen nähden, mikä teki pesäeroa muun euroalueen lukuihin. Suomessa inflaatio oli joulukuussa Tilastokeskuksen mukaan 3,5 %, missä oli laskua marraskuun lukemaan (3,7 %). Energian hinta on ollut merkittävä tekijä myös Suomen hintatason nousun takana, sillä dieselin, polttoaineiden ja sähkön vaikutus inflaatioon oli prosenttiyksikön luokkaa joulukuussa. Inflaation pieni hidastuminen johtuikin polttoaineiden hintojen painon laskusta. Kuluvana vuonna kysynnän ja tarjonnan epätasapainon odotetaan hiljalleen korjaantuvan, mikäli koronapandemia väistyy ja tavaroiden korkeasta kysynnästä päästään takaisin tasapainoisempaan tavaroiden ja palvelujen kysyntäympäristöön globaalisti. Tämä laskee Suomenkin inflaatiolukuja.

*Suhdanneindikaattoriin on koottu keskeiset luottamusindeksit (kuluttajaluottamus, teollisuuden luottamus, palvelujen luottamus, sijoittajaluottamus (OMXH-indeksi))