Jälleen pettymys euroalueen ostopäällikköindekseistä
Keskiviikkona julkaistut alustavat luvut euroalueen ostopäällikköindekseistä toivat jälleen mukanaan pettymyksen. Lasku oli laajaa ulottuen sekä palvelualoille että teollisuuteen, mikä painoi yhdistetyn toukokuun ostopäällikköindeksin lopulta lukemaan 54,1 (Reutersin konsensusodotus 55,0, huhtikuun lukema 55,1). Näin ollen lasku oli odotettua rajumpi. Koska indeksi on edelleen selvästi yli 50:n lukeman, indikoi se kasvun jatkuvan, mutta samalla on tultu selvästi alaspäin vuodenvaihteen korkeilta tasoilta ja yhdistetty indeksi on nyt alimmillaan marraskuun 2016 jälkeen.
Ostopäällikköindeksejä on yleisesti pidetty hyvänä indikaattorina taloussuhdanteelle, ja indeksiä julkaisevan Markit Economicsin mukaan tuoreet lukemat kertoisivat Q2:n kahden ensimmäisen kuukauden perusteella 0,4 %:n talouskasvulukemista edelliseen kvartaaliin nähden. Kasvu olisi siis edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla, sillä samankaltaisia lukemia raportoitiin myös Q1:llä. Lisäksi hidastumista perustellaan edellisten kuukausien tavoin osaltaan väliaikaisilla tekijöillä, kuten säällä, pääsiäisen ajoituksella ja lakoilla. Toukokuussakin osa yrityksistä kertoi ylimääräisten lomapäivien sekoittaneen pakkaa, mutta optimismi on vähentynyt myös tulevaisuuden suhteen ja kasvun rajoitteet tulleet enenevissä määrin vastaan mm. osaavan työvoiman saatavuuden muodossa. Lisäksi kustannuspaineet ovat lisääntyneet öljyn hinnan noustua ja kiristyneiden palkkavaatimusten myötä. Toisaalta kustannuksia ei ole saatu siirrettyä täysmääräisesti myyntihintoihin, mikä on painanut näkymiä.
Mielestämme viimeaikaiset luvut vahvistavat näkemystä siitä, että kasvun rajat on toistaiseksi saavutettu ja euroalueen suhdannehuippu ohitettu. Vaikka kasvu on hiipunut poikkeuksellisen vahvasta vuodenvaihteesta, on kuitenkin ennenaikaista puhua kasvun taittumisesta negatiiviseksi, mutta toki senkin todennäköisyys kasvaa, mikäli lasku jatkuu samalla tahdilla ja indeksi painuu alle 50:n lukemiin. Signaalit inflaation hidastumisesta kuitenkin vaikeuttavat EKP:n pyrkimyksiä normalisoida rahapolitiikkaansa, mikä toisaalta tarkoittaisi esimerkiksi korkotason pysymistä alhaalla odotettua pidempään. Lisähuolia euroalueella tuo Italian talouden vakaus. Presidentti Sergio Mattarella nimitti eilen poliittisen noviisin Giuseppe Conten maan pääministeriksi samalla, kun hallituspuolueet puuhailevat maan velkataakkaa kasvattavia verohelpotuksia. Lisäksi talousministeriksi uumoillaan euroskeptistä ekonomistia Paolo Savonaa, joten hallitusnimitykset eivät ole maan vakauden kannalta mairittelevia.
