JuhaR Alokkaan haastattelussa

179. JuhaR

JuhaR:stä tulee mieleen hänen taitonsa kirjoittaa, hyvä yleissivistys sekä tietynlainen pilke silmäkulmassa harrastettu terävä verbaalinen akrobatia. Oli sitten samaa tai eri mieltä, hänen tekstejään on aina mielenkiintoista lukea – etenkin niitä oivaltavia nostoja eri yhtiöistä.

Monet osaavat kirjoittaa terävästi, mutta joillakin terävyys on vain töykeää ja sisällötöntä töksäyttelyä. Toisilla taas siinä on mukana hieman huumoria ja samalla rehellistä suoraselkäisyyttä. Juha edustaa selvästi jälkimmäistä. Hänellä on ylipäätään taito kirjoittaa hyvin: hänen tekstinsä on viimeisteltyä ja helppoa lukea.

Arvostan myös sitä, miten hän poimii yhtiöistä usein aivan erilaisia huomioita kuin muut; Juha tuo aidosti uusia asioita ja tuoreita näkökulmia esille. Hänen tekemisessään näkyy vahva itsenäinen ajattelu – se ei ole massan mukana menemistä, ‘fomottelua’ tai väkinäistä erikoisuuden tavoittelua, vaan aitoa itsenäistä omaa näkemyksen ottoa.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen keski-ikäinen, keskiluokkainen ja sijoittajana keskinkertainen, avoliitossa elävä Suomen kansalainen. Olen onnettaren ottolapsi, joka on saanut kehitettyä harrastuksesta yrittäjän ammatin, menestyen siinä paremmin kuin monet ahkerammat ja lahjakkaammat kollegat. Paremmin menestyminen ei tarkoita työllä rikastumista, mutta kuitenkin sillä pärjäämistä ja itsensä työllistämistä usealla vuosikymmenellä.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

Olen ollut lapsesta lähtien innokas kauppamies. Koulun ala-asteella myin vappukukkia saman verran kuin muu luokka yhteensä. Kun jonain vuonna opettajat keksivät, että merkittävä osa myyjille jäävistä myyntipalkkioista pakkolunastetaan luokkaretkirahastoihin, onnistuin kontaktin kautta hankkimaan vappukukkia suoraan hyväntekeväisyysjärjestöltä, ja sain niitä vielä edullisemmin kuin mikä koulun sisäänostohinta oli. Diilasin vappukukkia sitten koulussa muille oppilaille paremmin ehdoin kuin mitä niitä olisi koulun kautta saanut, ja otin oman provikkani välistä. Kauppa se on joka kannattaa. Sinä vuonna ei koulun luokkaretkirahastot paljoa karttuneet. Sori siitä. Rikosuutisten mukaan nykyajan pennutkin diilaa koulussa kukkaa, joten perinne elää.

Muistini on hyvin valikoiva. Eri asioihin liittyvät numerot iskostuvat helposti päähäni. Sen sijaan kasvomuistini on vähänkin uudempien tuttavuuksien suhteen täysin toivoton. Semminkin jos törmään ihmisiin vieraassa ympäristössä. Eli kyse ei ole huonoista käytöstavoista, jos vaikkapa kaupassa en meinaa tervehtiä lyhyeltä ajalta tuttuja naapureitani. Tosin ei kai suomalaiset naapureitaan nykyään muutenkaan tervehdi.

Vierastan sinällään termiä “eettinen kuluttaminen”, koska eettistä on pyrkiä vähentämään kulutusta. Mutta jos tuollaista termiä käyttää, yritän toteuttaa sitä ajatusta hankinnoissani ja muun muassa välttämään Kiina-sidonnaisuutta henkilökohtaisessa kulutuksessani niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Esimerkiksi lähes kaikki nykyään ostamani vaatteet on valmistettu eurooppalaisissa sivistysvaltioissa, tai sitten edes Suomessa.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Olen aina ollut keräilijäluonne. Lapsena aloin keräämään postimerkkejä, myöhemmin äänilevyjä ja elokuvia. Ja keräilijänhän tunnistaa siitä, että jotain leffa- tai musakokoelman laajuutta ei lasketa kappalemäärässä vaan hyllymetreissä. Jos käytössäni olisi enemmän tilaa, alkaisin keräilemään vanhoja kolikkopeliautomaatteja, mutta toistaiseksi olen tohtinut ostaa niitä vain yhden.

En ole kiinnostunut juurikaan urheilusta, mutta käytän ilmeisen paljon aikaa kävelylenkkeihin. Kuuntelen paljon äänikirjoja, joten esim. sen harrastuksen puitteissa on paljon mielekkäämpää tarpoa pihalla kuin röhnöttää sohvalla. Mielestäni on myös hienompaa rupatella kavereiden kanssa liikkuessa kuin istuskella jossain pöydän ääressä.

Pidän pitkistä keskusteluista itseäni viisaampien ihmisten kanssa, ja silloin kun en niitä kasvotusten pääse käymään, kiitän markkinataloutta siitä, että se on luonut meille kuukausihinnoitellut puhelimen liittymäpaketit. Samaan aikaan karttelen liiallista tarpeettoman tiedon tulvaa, mikä on yksi syy sille, etten ole vuosiin käyttänyt Facebookia.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Juice Leskistä siteeraten: “Ja kun aamu on, en tiedä missä herään”. Olen jakanut asumiseni kolmeen eri osoitteeseen noin 15 kilometrin matkan varrelle. Yhdessä osoitteessa voin viettää aikaani levykokoelmani ja kaupungin keskustan palveluiden ääressä. Toisessa mm. teen duunini ja siinä ohessa trollaan Inderesin foorumilla. Kolmannessa voin nauttia hiljaisuudesta museotorpan naapurissa ja viettää vaikka leffamaratonia.

Herään milloin herään seitsemän ja kymmenen välillä. En mieti päivien sisältöä kamalasti ennakkoon kuin pakollisten asioiden osalta. Ja niiden pakollisten asioiden määrän pyrin minimoimaan. Heräämisosoitteesta riippuen päivä saattaa käynnistyä joko kahvikupin kanssa tietokoneen ääreen istuessa, kävelylenkillä tai jossain aamupalalla käydessä.

Työssäni hyviä puolia ovat ehdottomasti ne seikat, että työntekoon kuluu aiempaa vähemmän aikaa ja yleensä se ei ole päivän eikä edes viikon päälle, milloin saan jonkun asian tehtyä.

5. Millainen olet sijoittajana?

Kärsivällinen ja kärsimätön. Esimerkiksi sijoitusasuntojen omistajana seuraan kyllä taloyhtiöiden asioiden lisäksi markkinakehitystä ja asuinalueiden kehityssuunnitelmia, mutta ei minua ole koskaan jaksanut kamalasti harmittaa vaikka se, että asuntovarallisuuden laskennallinen arvo on huipuistaan laskenut. Liioin rahasto- ja ETF-omistuksissa en jaksa edes kovin intensiivisesti seurata arvokehitystä. Minulla on myös sijoituksia Tradekan ja OP:n tuotto-osuuksissa lähinnä kassavirran “varmoina” tuojina, mutta ei niissä kauheasti muuta seurattavaa ole kuin millaisia tuottotavoitteita kulloinkin on asetettu ja onko yritysten taloudellinen asema kyllin turvallinen. Sitten taas toisaalta yksittäisissä osakkeissa katselen kurssiliikkeitä liiankin kanssa, mikä näkyy varmasti turhan kiivaana osto- ja myyntitoimeksiantojen tekemisenä. Onneksi kurssilaskuihin oppii suhtautumaan vuosi vuodelta rauhallisemmin, jos firman tarinassa ei ole mikään dramaattisesti muuttunut.

Suurimpien osakesijoituskohteitteni osuus salkun kokonaisarvosta on usein sen verran merkittävä, että ne luovat edellytyksen aidolle jännitysmomentille tulosjulkistuspäivinä. Laajaa hajautusta varten on ETF:t ja rahastot.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Ensimmäiset osakeostoni olen tehnyt vuonna 2014. Osakepoiminnoissa olen keskittynyt Helsingin pörssiin. Ulkomaille hajautan ETF- ja rahastosijoitusten kautta, ja niiden osuutta kokonaisuudesta on tarkoitus kasvattaa.

Myin salkustani merkittävän siivun pois juuri ennen korona-ajan romahdusta, maksaen yhden omassa käytössä olleen asunnon loppulainan pois ja vastaavasti ostaen uuden sijoitusasunnon velaksi. Ajoitus osui nappiin ja ostokohteen hinta vaikuttaa edelleen hyvältä. Semminkin, kun lainaraha oli edullista pitkällä korkosuojauksella. Valitettavasti tosin kävi sitten niinkin, että kun kurssilasku vaihtui kurssiralliksi vuonna 2020, katselin sitäkin menoa kovin pienellä osakepainolla.

Minun sijoittajahistorian kamalinta aikaa tuoton suhteen oli vuoden 2023 jälkipuolisko. Välillä tuntui, että onnistun tarttumaan jokaiseen kurssiromahtajaan - ja tietenkin juuri ennen sitä romahdusta. Onneksi varsinkin seuraava vuosi meni paljon suotuisimmissa merkeissä, ja sen jälkeenkin kokonaiskehitys on ollut aivan kelvollista.

7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi nostaa kolmen osakkeen osuutta salkussasi yhteensä 50 prosenttiin, mitkä valitsisit ja miksi?

Salkussani yksittäiset osakkeet nousee useinkin kohtuuttomaan painoarvoon. Olen huomannut olevani näkökulmasta riippuen joko rohkea tai tyhmä putoavaan puukkoon tarttuja, jos koen markkinoiden ylireagoivan minua kiinnostavien yhtiöiden kohdalla. Pidän liiketoiminnaltaan helposti ymmärrettävistä yhtiöistä ja usein salkkuni sisältö palloileekin samojen toimialojen eri yhtiöiden välillä. Tylsiksi miellettyjen toimialojen yhtiöihin sijoittamisen riskiä olen lisännyt velkavivulla, mutta sen käyttöä olen vähentänyt sen myötä, kun Helsingin pörssi ei ole yleisellä tasolla enää näyttänyt räikeästi alihinnoitellulta.

Tolkuttomin ylipaino koskaan minulla on varmaan ollut Keskossa, mutta olen sitäkin osaketta myynyt kurssinousun myötä.

Jos minun täytyisi sitoutua pitämään pidempään suurella painolla eri yhtiöiden osakkeita, valinnat olisivat varmaan osastoa Kesko, Sampo ja Olvi. Rahasto joka tulee varmastikin olemaan salkussani pisimpään, vaikkei tätä asiaa kysyttykään, on Spiltan Aktiefond Investmentbolag. Ei se ole ollut omistamistani rahastoista kaikkein tuottavin, mutta mielenkiintoisimmasta päästä kuitenkin.

8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös sinun ostoperusteesi.

Terveystaloa ostin kurssin möyriessä nyt 9 euron tasolla. Mielestäni arvostustaso vaikuttaa houkuttelevalta, yrityksellä on mielenkiintoisia kehityssuunnitelmia ja toimiala on makuuni riittävän defensiivinen. Osinkotuottokin on houkuttelevalla - toivottavasti myös kestävällä - tasolla.

Tokmannin osake rallatteli pari päivää ennen vuosituloksen julkaisua iloisessa 6 %:n nousussa, joten aiemmista päinvastaisista suunnitelmistani poiketen kevensin hyvinkin hetkellisestä päätöksestä omistustani reippaasti. Ja niinhän sinä taas kävi, että tulosjulkistuspäivänä yhtiö petti markkinat ja kurssi laski jyrkästi. Tuurilla ne laivatkin seilaa, ja niin myös Juha. Olen nyt ostellut osakkeita takaisin 7 euron molemmin puolin, joka on mielestäni houkutteleva hintataso lisäyksille. Tokmanni-segmentin liiketoiminta on paljon paremmassa iskussa kuin mitä sijoittajat usein mieltävät. Dollarstore on sitten se osa-alue, joka määrää yhtiön lähivuosien kurssisuunnan. Pikavoittoja lapun kanssa tuskin on luvassa, vaikka monet sellaisestakin eri foorumeilla haaveilevat.

9. Miten seuraat jo salkussa oleviasi yhtiöitä, jos jätetään pois laskuista ”kvartaaliraportoinnit”?

Luonnollisesti seuraan yleistä uutisvirtaa sekä yhtiöihin että toimialoihin liittyen. Jos talousraporttien aikaan johdolta on mahdollisuus päästä kysymään asioita esim. chatin tai Inderesin haastatteluvideoiden kautta, olen monesti hyödyntänyt tuota mahdollisuutta, ja annan arvoa sille, mitä suorempia ja selkeämpiä vastauksia yritysjohto omistajilleen tarjoaa.

10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Ei sellaista olekaan, mutta…

Vuosi vuodelta olen oppinut antamaan enemmän arvoa nimille suurimpien omistajien luettelossa. Ei se ole sattumaa, että vaikkapa Proprius Partnersin nimeä ei näy suurimmissa pörssivedätyksissä. Eikä se ole sattumaa, että ns. aktiiviomistajien nimet näkyy niissä takaoven kautta pörssiin tulevissa viritelmissä, jotka pettävät sijoittajien odotukset kerta toisensa jälkeen. Myös johdon sitoutuminen yhtiöön omalla rahalla on asia, jolle osaan antaa arvoa.

Luonnollisestikin tutustun myös yhtiöiden taloudellisiin raportteihin, luen etenkin Inderesin ja OP:n analyysejä yhtiöistä sekä katselen vaikkapa Inderesin tai erilaisten pörssi-iltojen videoita yhtiöistä.

Seuraan aktiivisesti talousmediaa, ollen kuitenkin surullinen suomalaisen talousjournalismin nykytilasta.

Jos sijoitan yhtiöön minun mittakaavassa merkittävämmän summan, yritän toki perehtyä usein myös laajemmin toimialaan ja selvittää kilpailijoiden tilannetta. Esimerkiksi nyt lähihistoriassa Nokian Panimoon sijoittaessa koen tehneeni oikein mielenkiintoisen ja kattavan tutustumisretken suomalaisten pienpanimoiden historiaan ja nykytilaan.

11. Mitkä ovat kolme vahvuuttasi sijoittajana? Mikä on mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana, ja jos saisit valita opettajan tähän, niin kenet valitsisit ja miksi?

Mielestäni osaan ainakin rehellisesti analysoida epäonnistuneita osakepoimintoja. Arvioin, olisiko minun tullut ymmärtää jo sijoituspäätöstä tehdessä jotain enemmän. Jos ei, asioita on turha sen enempää mielessään vatvoa. Jos kyllä, virheistä otetaan opiksi. Oikeat päätökset tulee tehdä oikeaan aikaan.

Innostun sijoituskohteistani siinä määrin, että jaksan kahlata läpi esimerkiksi yrityshistoriikkeja sekä sijoituskohteisiin että laajemmin toimialaan liittyen.

Olen huomannut, että jotkut piensijoittajat suhtautuvat omistamiinsa yhtiöihin kuin teinitytöt lavalla esiintyvään bändiin Dingon Kaivopuiston keikalla vuonna 1984. Itse ainakin koen kykeneväni säilyttämään terveen kriittisyyden myös omistamiani yhtiöitä kohtaan. Jokaisen yrityksen on lunastettava joka päivä paikkansa salkussa.

Kehittymistä kaipaan mm. kärsivällisyydessä ja suunnitelmallisuudessa. En tarvitse tähän opettajaa, mutta sen sijaan taidan tarvita noihin ominaisuuksiin ikuista oppimista. Enkä silti etene koskaan valmistujaisjuhliin saakka.

12. Kerro noin 100 sanaan per yhtiö, millaisia ne ovat mielestäsi sijoituskohteena:

• Olvi

Yhtiön osakekurssi on noussut alelaarista mielestäni aikalailla täysihintaiseksi, joka on saanut itseni taas myyntilaidalle. Asiaan vaikuttaa myös se, että viime vuoden tulos ei mielestäni ollut rakenteeltaan toivotunlainen, eli liian suuri osa tuloksesta syntyi Valko-Venäjällä, josta varallisuutta ei saada ulos emoyhtiölle. Erityisen huolissani olen Tanskan liiketoiminnasta. Jolly Colalle olisi viime vuonna ollut suurta kysyntää, mutta potentiaali tuhottiin saatavuusongelmilla. Valko-Venäjän osalta monet sijoittajat uskovat tilanteen normalisoitumiseen pitkällä aikavälillä, kun taas itse pidän aivan realistisena skenaariona sitäkin, että sikäläinen diktatuuri sosialisoi sikäläisen yhtiön. Liioin en usko paluuta “vanhaan hyvään” olevan, vaan Valko-Venäjän liiketoiminta on ongelma, josta täytyy päästä eroon mahdollisuuksien koittaessa. Iisalmessa hommat sen sijaan rullaa paremmin ja kannattavuus kehittyy suotuisasti ja Baltiassa kehitys kehittyy. Uudet yritysostot ovat mielenkiintoisia siirtoja ja tuotetarjonnan vahvempi painottuminen alkoholittomiin tuotteisiin tukee pitkän ajan menestystä.

• Nokian Panimo

Listautumisen aikaan yhtiö näytti mielestäni hieman liian korkealle hinnoitellulta. Verrokkiyhtiöiden kurssinousun ja Nokian Panimon liiketoiminnan etenemisen ansiosta osake on nyt mielestäni houkuttelevampi, vaikka ei se missään alelaarissa olekaan. Pieni vaihto aiheuttaa omat haasteensa ostamiselle ja myymiselle siten, että kurssi ei laukkaa liian lujaa ei-toivottuun suuntaan. Nokian Panimo ei ole yhtiö, jolla tehdään ylituottoa, mutta se on harvoja alan kotimaisia panimoita, johon sijoittamalla voi ylipäätään odottaa tuottoa. Jotain toimialarakkautta yhtiöön sijoittajalla täytyy olla. Pienpanimoksi suuren kokonsa, logistisesti hyvän sijaintinsa ja edullisen tuotehinnoittelun uskon yhtiön pärjäävän verrokkeihin nähden hyvin myös Iranin sodan aiheuttamien haasteiden keskellä. Oluen pienpanimoalennuksen leikkaamista ei liene missään poliittisissa piireissä esitetty, mutta joka tapauksessa tuo on mielestäni sellainen poliittinen riski, joka sijoittajan täytyy huomioida.

• Tokmanni

Helsingin pörssin kaupanalan yhtiöistä se, jossa on arvostustasoon nähden eniten potentiaalia ja eniten riskiä. Jos Dollarstoren käänne saadaan toteutumaan, osake raketoi. Jos Ruotsin bisnes möyrii jatkossakin, hankala tässä osakkeessa on suurta kasvupotentiaalia nähdä. Kilpailu kiristyy tulevaisuudessakin halpakaupan saralla, mutta uskon Tokmannin laajan tuotevalikoiman, vahvan päivittäistavaran myynnin osuuden sekä hyvän myymäläverkoston olevan sille vahvoja kilpailuetuja. Myös asiakaskokemuksen parantaminen ja verkkokaupan tuominen 2020-luvulle ovat asioita, joissa Tokmanni voisi varsin pienillä panostuksilla lisätä houkuttelevuuttaan. Laadun ja eettisyyden merkitys on kasvanut myös halpakaupassa, ja se kehityssuunta tulee onneksi jatkumaan. Siihen liittyen pidän yhtiön Kiina-riskiä huomioimisen arvoisena asiana. Semminkin, kun pidän länsimaiden Kiina-riippuvuutta tikittävänä aikapommina, jonka räjähtäminen on vain ajan kysymys.

13. Miten hyödynnät omia kokemuksiasi ja havaintojasi yhtiöistä sijoitustoiminnassasi?

Koska sijoitan niin paljon arkisiin ja liiketoiminnaltaan helposti ymmärrettäviin yrityksiin, hyödynnän tuota paljon. Jos vaikkapa K-Supermarketin naapuriin avautuu kilpailevan ketjun kauppa, on silmin varsin helppo todeta kuinka paljon uusi toimija on onnistunut haalimaan asiakasvirtaa ja miten se näkyy vanhan kaupan asiakasvirrassa. Se on sitten toinen asia, paljonko yksittäisten kauppojen ja yksittäisten ajankohtien perusteella oikeasti kannattaisi mitään päätellä.

14. Mitä sinä saat Foorumilta sijoitustoimintaasi ajatellen, mitä et muualta saa?

Päänsäryn. No ei vaiteskaan. Parhaimmillaan saan luettavakseni hyvin perusteltuja ja taitavasti kirjoitettuja viestejä, jotka haastavat omia ajatuksiani. Parhaiden ketjujen kohdalla saatan joskus havahtua kahlaamaan satoja viestejä läpi vuosien ajalta. Siinä on mielenkiintoista myös vertailla toteutunutta sijoittajien vanhoihin unelmiin ja näkemyksiin.

15. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, ettet esimerkiksi joudu FOMO:n valtaan?

Kuka on väittänyt, että hallitsisin? Inhoan laumasieluisuutta, unelmahöttöä ja tosiasioilta silmiensä sulkemista, joten se suojelee minulta FOMO:lta. Toisaalta saatan tarttua perusteettomiin - tai kaupankäyntihetkellä siltä tuntuviin - kurssimuutoksiin turhankin ripeästi.

16. Olet ”panimoketjuissa” ollut suhteellisen aktiivinen, niin kysyn, että mitkä ovat Olvilta sinun lempparioluitasi ja entäs sitten Nokian Panimolta? Ja mikä on jokaisesta tai lähes jokaisesta kaupasta löytyvistä oluista lempparisi?

En juurikaan kuluta Olvin oluita, mutta vaikkapa Aussie XPA ja New Zealand Pale Ale ovat helposti lähestyttäviä mietoja oluita, jos haluaa jotain perusbulkkia mielenkiintoisempaa. Olvin tuotteista liputan eniten vadelma-lime-mehukivennäisveden nimeen! Tavallisessa vichyssä Hartwall valitettavasti päihittää Olvin maussa.

Nokian Panimon oluista omia suosikkejani ovat Keisari Strong Neipa ja Keisari Mosaic Ipa. Kevyissä lagereissa Keisari Mexican Lager ja Keisari Hinode Rice Lager ovat tutustumisen arvoisia vaihtoehtoja. Hedelmäisten makujen ystäville suosittelen tutustumaan myös uutuuteen Keisari Biere Blanc.

Nokian Panimo on kuitenkin paljon muutakin kuin kaljatehdas ja noin kolmannes myynnistä tulee muista juomista kuin oluesta. Sun´n-virvoitusjuomat ovat saavuttaneet suuren suosion makeiden limujen ystävien keskuudessa. Itse olen tykästynyt alkoholittomiin Mocktails-juomiin, vaikka tuon genren juomissa kulutukseni vähäistä onkin. Uuden Minea-sarjan makuvedet ovat olleet jo maistelussa ja tulevat varmastikin olemaan kulutuksessa kesän kävelylenkeillä.

Kysymyksen viimeiseen osaan viittaan vastauksellani Nokian Panimon tuotteisiin. Olen liian ronkeli ostamaan halvinta bulkkikaljaa ja liian nuuka ostamaan kalliita erikoisoluita, jolloin Keisari-oluet tarjoavat siinä välimaastossa omaan kulutustottumukseeni istuvia tuotteita. Arvokkaammat pienpanimo-oluen jäävät itselläni usein kertakokeiluiksi, ja niin kai monille muillekin kuluttajille, joka tekee alalla toimimisen liian korkean hintapisteen tuotteissa haastavaksi.

17. Onko sinulla euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita sijoittamisessa? Ja miten hyödynnät tai aiot hyödyntää kertyvää varallisuuttasi elämässäsi?

Olen lähtökohtaisesti pessimismiin taipuvainen henkilö. Huomenna on huonommin. Lajikato kiihtyy, ilmastonmuutos kiihtyy, ihmisten taistelu jäljellä olevista luonnonvaroista kiihtyy. Vuodet vierii ja väistämättä ihminenkin siinä vanhenee, ja samalla rapistuu myös yhteiskunnan eläke- ja hoivalupaus. Minun lähtökohtainen tavoitteeni on saavutetun elämänlaadun ylläpitäminen, ei niinkään sen kohentaminen. Huomion arvoista on myös se, että jos joskus vuosikymmenten päästä eläkkeelle pääsen, eläketurvani ei tule olemaan edes tämän hetkisellä olettamalla suuri, joten tuohonkin asiaan on varauduttava etukäteen.

Olen sitä mieltä, että taloudellisessa ajattelussa tietynlainen pessimismi on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Onhan esimerkiksi siinäkin tietynlainen pessimistinen ajatus ollut taustalla, kun olen aikoinaan suojannut asuntolainojeni korot ajatellessani, että “nollakorot jatkuvat ikuisesti” -ekonomistit eivät välttämättä ole oikeassa ja että korona-ajan elvytyshumppa voi vaikuttaa inflaatioon ja sitä kautta myös korkoihin. Optimisti säästi hetken aikaa vaihtuvakorkoisten lainojen menoissaan muutaman euron ja vietti iloista elämää, potien krapulansa myöhemmin. Pessimisti nukkuu yönsä levollisesti korkouutisia ainakaan asuntolainojensa osalta liikaa murehtimatta.

18. Olet käsittääkseni ”musiikki-ihmisiä”, miten musiikki tällä hetkellä näkyy elämässäsi? (kerro vapaasti, mitä haluat 😊)

Aloitin levyjen keräilyn jo lapsena ja 8-vuotiaasta asti kiertelin levydivareita ja tavaratalojen musiikkiosastoja säännöllisesti. Viitaten aiempaan muistelooni vappukukkien diilaamisesta, olin jo lapsena armoton kauppamies, ja koska numeromuistini on hyvä, hyödynsin myös divareiden hinnoittelueroja ja levyjä saattoi siirtyä vaihdossa kauttani liikkeestä a liikkeeseen b, ja sama päinvastoin. Siitä syntyi sen verran katetta, että pystyin omaa levyjen ostotoimintaani rahoittamaan. Niinpä levykokoelma karttui huomattavasti ripeämmin kuin mihin pelkkä viikkoraha olisi antanut mahdollisuuden.

Joskus parikymppisenä käytännössä laskin, mitä minun täytyy palkastani jättää pakollisiin menoihin, ja kaiken ylijäävän kulutin levyjen ostamiseen. Ei kuulosta nyt kauhean fiksulta, mutta silloin se tuotti suurta iloa, ja toisaalta silloin kun hankinnat kohdistui keräilylevyihin, olisi ne rahat hankintojen nykyarvoa pohtiessa voinut huonomminkin käyttää. Esimerkiksi ostamalla Nokian osakkeita silloisella 50-60 euron kurssilla.

Kun oma työni siirtyi äänitemaailman pariin, alkoi into kiertää vapaa-aikana levyjä ostamassa auttamatta hiipumaan. Ja kieltämättä jossain vaiheessa myös harrastuksen vaatima tila kodissa alkoi tuntua haastavalta.

Musiikkimakuni ulottuu laidasta laitaan, vanhasta iskelmästä progeen, jazzista punkkiin ja maailmanmusiikista heviin. Räpistä en tosin tiedä mitään muuta kuin sen, että jotkut räppärit ovat hyvin vihaisia ihmisiä ja tykkäävät ampua toisiaan.

Musiikin kuluttaminen netin kautta ei ole herättänyt minussa koskaan samanlaista riemua kuin fyysisten levyjen kuuntelu. Mutta väistämättä muuttuvaan maailmaan on tuossakin joutunut sopeutumaan, joskin musiikin kuuntelu on myös vähentänyt takavuosien "aina pyörii joku levy vähintään taustalla "-ajoista. Nykyään esim. ulkona liikkuessa kuuntelemani MP3-musiikki on korvautunut äänikirjoilla. Musiikkia kuuntelen jossain määrin edelleen päivittäin, mutta hyvin rajallisesti ja pidempinä kuuntelusessioina lähinnä viikonloppuisin. Kotona arvostan enemmän hiljaisuutta kuin jatkuvaa möykkää. Hiljaisuus on ylellisyystuote, johon meillä kaikilla on varaa.

19. Olet taitava huomaamaan ja oivaltamaan asioita – ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä myös sijoittamisessa. Miten Alokas voisi oppia kehittämään näitä taitoja itsenäisesti, kun hän tällä hetkellä tukeutuu valmiiksi pureskeltuihin kirjoituksiin eikä vielä koe pystyvänsä itsenäiseen ajatteluun?

Mitä yksinkertaisempiin kohteisiin sijoittaa, sitä suurempi mahdollisuus on oivaltaa jotain. Tai ainakin luoda itselleen illuusio jonkun asian oivaltamisesta.

Luulen, että Alokkaan tulee oppia olemaan armeliaampi itselleen, eikä ainakaan alkaa kisälliksi kisällitason sijoittajille. Toisaalta, nettimaailmassa kannattaa suhtautua varauksella myös niihin mestareihin, joista monet muistavat kertoa satumaisista voitoistaan, mutta raportointi epäonnistumisista ei tapahdu lainkaan samalla avoimuusasteella.

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?

Eniten arvostan tutkivaa palstajournalismia, jota jotkut jaksavat pyyteettömästi tehdä. Esimerkiksi käyttäjän ValkoinenPeura taannoinen kirjoittelu etenkin Oma Säästöpankki -ketjussa olisi jo jonkinlaisen tiedonjulkistamispalkinnon arvoinen uroteko. Itseä kiinnostavissa kaupan alan yhtiöissä peruspiensijoittaja taas jäsentelee usein perusteellisesti toimialan kehitystä ja terveellä tavalla myös haastaa yleisiä näkemyksiä. Analyytikoista haluan erikseen mainita Arttu Heikuran. Huomaan, että olen usein eri linjoilla hänen kanssaan siitä, onko nyt aika lisätä vai vähentää jotain osaketta. Mutta hänen analyysinsä ovat laadukkaita ja ne ovat auttaneet minua paljon omissa sijoituspohdinnoissani. Ylipäätään sijoittajien pitäisi perehtyä enemmän analyysien sisältöön eikä vain niihin suosituksiin tai tavoitehintoihin.

---

Kiitoksia Juha! 😊

Itse olen huono kirjoittamaan tai ainakin ajattelemaan (aivot ovat heikkouteni) :D, joten ehkä siksikin ihailen Juhan kaltaisia kirjoittajia, joilla on sana hallussa. Pakko vielä nostaa esille, että Musiikkia sijoitushaavoille -ketjussa ollaan Juhan kanssa “keskusteltu” musiikista ja se on ollut itselleni antoisaa, koska tykkään kuunnella paljon erilaista musiikkia ja sivistyä.

Vaikuttaa myös siltä, että hän on onnistunut luomaan itselleen mieluisan tavan elää ja se on oikein suuri saavutus. 💪