Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Vielä muutama vuosi sitten Kiina oli Saksan teollisuudelle keskeinen kysyntämaa. Nyt se on pudonnut viidenneksi tärkeimmäksi vientikohteeksi, ja ero on repeämässä entistä suuremmaksi. Tuore GTAI:n (Germany Trade & Invest) data alkuvuodelta 2026 näyttää, mihin suuntaan trendi on kääntynyt: yhteistyö on muuttumassa yhä enemmän yksisuuntaiseksi kaupaksi.
Saksan vienti Kiinaan supistui tammi–kesäkuussa Reutersin mukaan yli 12 % vuodentakaisesta alle 37 mrd. euroon. Vielä vuonna 2021 Kiina oli Saksan toiseksi suurin vientimarkkina 104 mrd. euron arvolla – nyt sija on enää yhdeksäs. Samaan aikaan tuonti Kiinasta kasvoi 8,9 % 91,8 mrd. euroon, mikä kasvatti Saksan kauppataseen alijäämän Kiinan kanssa noin 55 mrd. euroon puolessa vuodessa. Se on 15 mrd. euroa enemmän kuin vuosi sitten.
Lähde: Destatis, Reuters
Syy ei ole vain Saksan heikossa kotimarkkinassa, vaan rakenteellisempi: Kiina panostaa yhä voimakkaammin omaan arvoketjuunsa ja tarvitsee eurooppalaista tuontia entistä vähemmän. Samalla saksalaisyhtiöt ovat siirtäneet tuotantoaan yhä enemmän suoraan Kiinan sisälle, mikä vähentää perinteistä vientiä tilastoissa näkymättä katoavana kilpailukykynä.
Kokonaiskuvassa Kiina on silti edelleen Saksan suurin kauppakumppani, ohi Yhdysvaltojen, jossa tullikorotukset ovat iskeneet kauppaan. Saksan viejät ovat siis puristuksissa kahdelta suunnalta: Atlantin takaa vaanivat tullimuurit, idästä kutistuva kysyntä ja kasvava kilpailu. Siksi saksalainen tuumannee “Keine Lust”, kun ulkomaankauppalukuja seuraa. Nopeaa ratkaisuakaan tilanteeseen ei ole.
Makrokatsauksen otsikkoinnoittajana Rammstein.