Keskuspankkiirit kääntäneet takkia japanisaation suhteen

Japanin taloudella on takana menetetyt vuosikymmenet, mutta nyt nähtävillä on muutos: kiihtynyt inflaatio, nousseet velkakirjakorot ja ehkä pian eroon pääseminen keskuspankin nollakoroista. Nikkeissäkin on koettu varsinaista nousukiitoa. Demografiaa on pidetty japanisaation tunnusmerkkinä, mutta sen suhteen saatettiin olla väärässä.

Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda piti joulukuussa laajalti siteeratun puheen, jossa hän kävi läpi maan talouden menneitä vuosikymmeniä ja tulevaa. Yksi Uedan esiin nostamista teemoista oli talouden rakenteellinen muutos ja demografia: rakenteelliset voimat painoivat kuluttajahintoja Japanissa pitkään, mutta nyt on nähty muutos. Tämä näkyy myös inflaatioluvuissa, joissa pitkästä aikaa on nähty lähes 4 %:n lukuja. Maan keskuspankkikin harkitsee korkojen nostoa ja poistumista nollakorkoympäristöstä, jossa se on jumittanut vuodesta 2016 lähtien.

Uedan puheesta kävi ilmi, että japanisaatio ei sittenkään välttämättä toteudu (termiä on selitetty laajemmin mm. täällä). Tämä johtuu osin siitä, että demografiaa ei enää pidetä yhtä deflatorisena voimana kuin aikaisemmin. TS Lombardin artikkelissa käsiteltiin äskettäin aihetta, ja siinä oli tuotu hyvin havainnollistaen esiin BIS:n tutkimuksen tuloksia. Siinä perusajatuksena on, että inflaatio käyttäytyy elinkaarihypoteesia mukaillen: lapsien ja vanhusten määrän kasvu lisää inflaatiota, kun taas työikäisen väestön määrän kasvu vähentää sitä (ks. kuvio). Tähän ja demografiseen muutokseen perustuen inflaatiopaineet tulevat lisääntymään tulevina vuosikymmeninä.

Toinen tärkeä teema, johon demografia vaikuttaa, ovat korot. Muutokset väestössä nimittäin muuttavat myös investointien ja säästämisen välistä suhdetta, mikä puolestaan määrittää tasapainokoron taloudessa. Jos säästäminen laskee enemmän kuin investoinnit, tasapainokorko nousee. Ja näin on käynyt väestörakenteen muuttuessa, kuten TS Lombardin kuviosta käy ilmi. Tyypillisesti ihmiset lainaavat nuorina, säästävät keski-ikäisinä ja purkavat säästöjään vanhoina.

Kuvio. Väestönrakenteen muutos ja korko. Lähde: TS Lombard.

Demografian vaikutuksiin herättiin toden teolla pandemian aikana, mutta ne näkyvät taloudessa vasta tulevina vuosikymmeninä. Japanin osalta positiivista olisi, jos epäterveestä nollakorkoympäristöstä vihdoin päästäisiin eroon. Muiden kehittyneiden talouksien osalta edessä voi puolestaan olla kipakamman inflaation ja korkeampien korkojen aika, kuin mitä viimeisen vuosikymmenen aikana on nähty.