Viikko alkoi osakemarkkinalla myrskyisästi etenkin Atlantin tuolla puolen. Wall Streetilta suli miljardien edestä tuottoja, kun sijoittajat vetivät pääomiaan muualle: S&P 500 valui lopulta päivän päätteeksi 2,7 % ja teknologiaindeksi Nasdaq 4,0 % miinukselle. Kaiken takana ovat alati kasvavat epäilyt Valkoisen talon talouspoliittisesta linjasta ja siitä, kolkutteleeko taantuma tai stagflaatio jo oven takana.

Kun Wall Streetillä hermoillaan, kannattaa sijoittajan vetää henkeä ja suunnata katseensa kotoisaan Eurooppaan, josta kuuluu vaihteeksi rohkaisevia uutisia. Samalla eurooppalaisosakkeiden laskutrendi Wall Streetia vastaan näyttää vihdoin kääntymisen merkkejä (ks. kuvio alla).

Lähde: TS Lombard

Saksan teollisuustuotanto kääntyi tammikuussa jälleen kasvuun ja vielä suurempi uutinen kytee politiikassa. Näyttää nimittäin siltä, että viimeistään pakon edessä eurotalous vahvistaa taloudellista perustaansa, ja kaiken keskiössä on Saksan suunnittelema luopuminen velkajarrusta. Friedrich Merzin ajamaa muutosta viedään nyt läpi ripeästi parlamentissa, sillä se vaatii 2/3 enemmistön, joka on saavutettavissa vielä nykyisen parlamentin istuntokaudella eli 25.3. mennessä. Vaalien suurin puolue ja uudistuksen ajaja kristillisdemokraatit voisi saavuttaa enemmistön yhdessä sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa. Jälkimmäiset ovat kuitenkin asettuneet päätöksenteossa poikkiteloin ja vaativat omia ehtojaan menoihin. Kyse on kuitenkin Saksan talouden kannalta niin suuresta muutoksesta, että sopu olisi ehdottomasti paras vaihtoehto.

Investointipaketti infrastruktuuriin on kooltaan 500 miljardia euroa, ja sen vaikutukset Saksan talouteen (ja välillisesti muualle eurotalouteen) merkittäviä. Käytännössä tämä tarkoittaisi investointien kasvattamista 1 %:lla suhteessa BKT:hen seuraavan 10 vuoden ajan. Vielä tälle vuodelle vaikutuksia tuskin suuresti konkretisoituisi, sillä esimerkiksi investointien suunnittelu ottaa aikansa. Bloombergin mallinnuksen mukaan kasvu näkyisi ensi vuonna 1,35 %-yksikön lisäyksenä BKT:hen (julkisen talouden kerroin on tyypillisesti yli 1). Koko eurotalouden BKT:hen investointipaketti toisi laskelmien mukaan 0,4 %-yksikön lisäyksen 2026. Tästä eteenpäin vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, mihin investointeja kohdistetaan. Ja tämä on ainoastaan investointipaketin osuus.

Kuvio. Bloombergin mallinnus Saksan investointipaketin vaikutuksista.

Puolustusmenojen kasvattamisella, joka sekin on nyt Saksan talouspolitiikan keskiössä, olisi toinen ja potentiaalisesti suuri vaikutus talouteen. Kielin taloustutkimuslaitos estimoi, että konservatiivisessa estimaatissa eurotalouden tasolla BKT kasvaisi 0,9-1,5 %, jos puolustusmenoja kasvatettaisiin 2-3,5 %:iin BKT:sta. Vaikutus senkin osalta olisi suuri, joskin muuttuvia tekijöitäkin riittää aina menojen kohteesta tuotekehitysinvestointien tasoon ja oman teollisuuden kasvattamisen asteeseen. Joka tapauksessa em. laskelmat osoittavat, että potentiaali Saksan kokoisen maan talouspolitiikan suunnanmuutoksella on valtava ja voi osaltaan nostaa eurotalouden lähivuosina kituliaan kasvun alhosta.