Marraskuu mahdollinen aikaraja tuontitullikiistalle
Protektionismiriskit ottivat viikonloppuna aimo harppauksen, kun ensin USA asetti uusia tuontitulleja arvolta 50 miljardin tuonnille Kiinasta ja sen jälkeen, Kiinan vastattua samalla mitalla, uhkasi asettaa mahdollisesti jopa kahdesti lisätulleja kiinalaishyödykkeille, joiden arvo on 200 miljardia dollaria Markkinaodotusten kannalta pahinta nyt käytävässä kauppajättien tullikamppailussa on epävarmuus, sillä Valkoisen talon kauppapolitiikka on tähänkin mennessä ollut poukkoilevaa ja hyvin vaikeasti ennustettavaa. Siksi on hyvin vaikea ennakoida sitäkään, kuinka pitkälle kauppakumppanit ovat menossa kiistassaan ja mitkä lopulliset vaikutukset maailmantalouden kasvulle lopulta ovat.
Mahdollisia aikarajoja kauppapoliittiselle kiistalle voi hakea poliittisen kalenterin perusteella. Nimittäin USA:n kongressin välivaalit pidetään ensi marraskuussa, eli Trumpin presidenttikauden puolivälissä. Vaaleissa valitaan kaikki edustajat edustajainhuoneeseen sekä kolmannes senaattoreista, ja ne ovat republikaaneille näytön paikka. Mikä olisikaan parempi ajoitus republikaanipresidentille kuin julistaa voitto kauppasodasta juuri välivaalien alla, varsinkin kun protektionismi oli yksi Trumpin vaaliteemoista presidentinvaaleille. Painetta lisää se, että kevään mittaan tehdyissä mielipidemittauksissa demokraatit ovat olleet keskimäärin johdossa republikaaneihin nähden (mittaustuloksia voi seurata mm. täällä), eivätkä presidentin omatkaan kannatuslukemat ole olleet kovin mairittelevia.
Mikäli tuontitullivääntö jatkuu läpi kesän ja mahdollisesti ensi syksyn, sen mukanaan tuomat epävarmuustekijät tulevat osaltaan painamaan markkinoiden luottamusta. Lisääntyvän protektionismin mukanaan tuomat riskit talousnäkymille ovat jo heijastuneet epävarmuuden lisääntymisenä ja laskuna osakemarkkinalla. Kerroimme viime viikolla Euroopan ja Saksan keskuspankkien laskuista euroalueen ja Saksan kuluvan vuoden talousennusteisiin, ja eilen talousennustettaan esitteli Ranskan tilastoviranomainen INSEE, joka povaa maan talouskasvun hidastuvan selvästi viime vuodesta (2018 ennuste 1,7 % vs. 2017 kasvu 2,3 %). Se perusteli heikentynyttä näkymää jo alkuvuodesta tutuiksi tullein argumentein, eli kauppasodan uhalla, vahvalla eurolla ja nousseilla energiakustannuksilla. Myös Suomen pankki julkaisi eilen talousennusteensa, jossa se arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan, mutta vasta ensi vuonna. (2018e 2,9 %, 2019e 2,2 %).
