Nousuviikko takana, Fedin johtajaruletti pyörii vinhaa vauhtia

Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla nousuviikko. Sijoittajat ovat käsitelleet Yhdysvaltain nousseet tullitasot yllättävänkin tyynesti, siitä huolimatta, että efektiivinen tariffien taso nousee noin 3 %:sta 17-20 %:iin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tyyneyttä on lisännyt varmasti se, että talousdata Yhdysvaltain ulkopuolella ei ole mainittavasti kärsinyt tulliuhasta. Toisaalta vaikutuksia aletaan vasta nähdä, ja ne vaihtelevat eri kauppakumppanien ja toimialojen välillä riippuen tullien tasosta, kysynnän joustoista, kansainvälisestä kilpailusta ja esimerkiksi yritysten dollaririippuvuuksista, kuten Daniel Vähä-Antila kattavassa artikkelissaan mainitsee.

Samalla kun tulliuutisia sulatellaan ja niihin odotetaan tarkennuksia, presidentti Trump on pistänyt Fedin johtajaruletin vinhaan vauhtiin. Johtokunnan jäsen Adriana Kugler ilmoitti äskettäin jättävänsä pestinsä, ja Trump löysi paikkaajan hänen tilalleen pikavauhtia. Johtokuntaan nousee talousneuvonantajien neuvoston puheenjohtaja Stephen Miran. Miran on Harvardissa väitellyt tohtori, joka on muun muassa tutkinut keskuspankin riippumattomuutta. Hänen julkaisemassaan yhteisartikkelissa heijastuu poliittisen vallan lisääminen keskuspankissa, sillä artikkelin mukaan Fedin johtokunnan kausia pitäisi lyhentää ja presidentin mahdollisuuksia erottaa johtokunnan jäseniä lisätä. Pitkät virkakaudet ovat akateemisessa tutkimuksessa yksi keskuspankin itsenäisyyden kriteereistä, joten Kruglerin valinta osuu riippumattomuuden ytimeen.

Miran istuu johtokunnassa lehtitietojen mukaan vain lyhyen ajan, ensi vuoden alkuun, jolloin valitaan uusi johtokunnan jäsen seuraavaksi 14 vuodeksi. Lisäksi Kurglerin nimitys vaatii vielä senaatin hyväksynnän. Lyhyestä kaudesta huolimatta Kuglerin nimitys on oiva mahdollisuus sekoittaa pakkaa keskuspankissa. Jo viime korkokokous osoitti, että rivit ovat hajallaan, kun kaksi avomarkkinakomitean jäsentä äänesti tehtyä päätöstä vastaan. Kugler on otollinen kandidaatti kolmanneksi ”vastarannan kiiskeksi” korkokokouksissa.

Vielä suurempi ruletti pyörii pääjohtajavalinnan ympärillä. Jerome Powellin kausi pääjohtajana päättyy ensi vuoden toukokuussa, ja Trump on jo valjastanut komitean uuden pääjohtajan hakuun. Sen johdossa on Reutersin mukaan valtiovarainministeri Scott Bessent, joka oli itsekin kandidaattihuhuissa mukana vielä tovi sitten, mutta otti nyt eri roolin. Listoilla on ollut mukana 10 henkilöä, mutta uusimpien tietojen mukaan se on lyhentynyt neljään. Mukana ”laajennetussa haussa” oli mm. nykyisiä ja entisiä keskuspankkiireja (Christopher Waller, James Bullard, Kevin Warsh) ja talousneuvonantajia (Kevin Hassett, Marc Sumerlin).

Bessentin mukaan uuden pääjohtajan tehtäviin kuuluisi ”tutkia koko keskuspankin organisaatiota”, sillä Fedin tehtävä on laajentunut itse rahapolitiikasta myös muille osa-alueille ja siksi vaarantanut sen itsenäisyyden. Bessentin sanat viittaavat siihen, että uudesta pääjohtajasta halutaan uudistusten tekijää laaja-alaisesti koko organisaatioon. Edelleen näyttää siltä, että koska johtajahaku on aktiivisesti päällä, päätöskin uudesta pääjohtajasta voidaan tehdä ripeästi. Tällöin uusi pääjohtaja olisi jo ennen virkakautensa alkua ”varjojohtaja”, jonka mielipiteistä uutisoitaisiin ja joka voisi siten murentaa nykyisen johdon uskottavuutta. Trump on jo omat valintakriteerinsä kertonut, ja niiden mukaan uuden pääjohtajan pitäisi olla valmis ohjauskorkojen laskuun, ilmeisesti taloustilanteesta riippumatta. Bessent toppuutteli hieman näkemyksiä ja kertoi Nikkein haastattelussa, että vaikka presidentillä on valtaa pääjohtajan valinnassa, tekee keskuspankki päätökset lopulta itsenäisesti. Toki riski Valkoisen talon kritiikin kohteeksi joutumiselle on suuri Trumpin mielestä vääriä päätöksiä tehtäessä, kuten Jerome Powellin kohdalla kävi.