Heikentyneen dollarin vaikutus Helsingin pörssin yhtiöihin

Yhdysvaltain dollari on heikentynyt alkuvuoden aikana yli 10 % euroa vastaan. Heikko dollari on aiheuttanut haasteita monille Helsingin pörssin yhtiöille, jotka käyvät kauppaa myös Yhdysvaltain dollareissa. Nokian tulosvaroitus oli tästä näkyvä esimerkki, kun yhtiö alensi kuluvan vuoden liikevoiton näkymiään epäsuotuisan valuuttakurssikehityksen vuoksi. Nokian lisäksi moni muukin yhtiö on maininnut valuuttakurssien epäedullisten liikkeiden vaikuttaneen Q2-tuloksiinsa negatiivisesti. Näitä ovat olleet esimerkiksi Kemira ja Incap, ja valuuttakurssien odotetaan vaikuttaneen myös monen vielä raportoivan yhtiön Q2-tuloksiin.

Dollarin heikkenemisen juurisyitä on käyty läpi heinäkuun alussa julkaistussa Premium-artikkelissa, ja myös Marianne Palmu on puinut aihetta esimerkiksi tässä makrokommentissa. Tämän artikkelin tavoitteena on käydä läpi, miten ja miksi valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat Helsingin pörssin yhtiöihin. Vaikutusten havainnollistamiseksi artikkelin loppuun on kerätty valittujen yhtiöiden osalta valuuttakurssien vaihtelujen vaikutuksia.

Translaatioriski

Monelle Helsingin pörssin yhtiölle Yhdysvallat on tärkeä markkinapaikka, ja merkittävä osa näiden yhtiöiden liikevaihdosta tehdään dollareissa. Lisäksi yhtiöillä voi olla myös ulkomaisia toimintoja Yhdysvalloissa, kuten tytäryhtiöitä. Yhtiöt raportoivat kuitenkin euroissa, jolloin heikentynyt dollari vaikuttaa suoraan yhtiöiden taseissa ja tuloslaskelmissa, kun ulkomaisen tytäryhtiön liiketoiminnan tunnusluvut muutetaan raportointia varten konsernin kotivaluuttaan. Tämä johtuu siitä, että valuuttakurssien ollessa heikommat samalla dollarimäärällä saa vähemmän euroja kuin aikaisemmin ja täten liiketoiminnan tunnusluvut laskevat, vaikka dollareissa luvut olisivatkin pysyneet samana tai jopa nousseet. Tällaista riskiä kutsutaan translaatioriskiksi.

Valuuttariski ei ainoastaan koske myyntiä Yhdysvaltoihin, sillä monella muullakin markkinalla Yhdysvaltain dollaria käytetään maksuvälineenä – onhan kyseessä maailman käytetyin valuutta. Valuuttariski koskee lisäksi tietenkin muitakin valuuttoja dollarin lisäksi. Translaatioriskillä ei kuitenkaan ole yleensä merkittävää vaikutusta yhtiön kassavirtoihin ja vaikutus jää täten usein kirjanpidolliseksi. Sijoittajat kuitenkin arvostavat osakkeet yleensä raportointi- ja kaupankäyntivaluutassa, jolloin osakkeiden arvonmäärityksiin valuuttakurssit voivat siten vaikuttaa ennusteissa käytetyitten valuuttaoletusten mukaan. Valuuttaliikkeistä johtuvat ennustemuutokset eivät tyypillisesti ole kuitenkaan kovinkaan laadukkaita hyvässä tai pahassa

Esimerkki: Suomalaisella konsernilla on tytäryhtiö Yhdysvalloissa, joka tekee 100 MUSD:n liiketuloksen ja vertailukauteen verrattuna EUR/USD vahvistuu yli 13 % 1,03:sta 1,17:iin. Tällöin liiketulos heikkenee -12 % vertailukauteen nähden noin 97 MEUR:sta 85 MEUR:oon, vaikka liiketulos dollareissa olisi sama molemmilla aikajaksoilla.

Transaktioriski

Heikko dollari rokottaa etenkin vientiyhtiöitä, jotka myyvät tuotteita tai palveluita dollareissa, mutta operoivat muuten Euroopassa, jolloin kulut, hankinnat ja raaka-aineet maksetaan euroissa. Heikko dollari painaa tuottoja, mutta euroissa maksetut kustannukset pysyvät samoina. Täten valuuttamuutokset vaikuttavat suoraan yhtiöiden katteisiin. Tätä riskiä kutsutaan transaktioriskiksi ja sillä on suora vaikutus yhtiön tulokseen ja kassavirtaan. Transaktioriskistä on kyse myös silloin, kun valuuttakurssi voi muuttua kaupan tekemisen ja maksun saamisen välisenä aikana.

Esimerkki: Yritys myy tuotteita dollareissa, mutta valmistaa ne Suomessa ja maksaa kulut euroissa. Vertailukautena EUR/USD-keskikurssi oli 1,03, kun taas raportointijaksolla se oli 1,17 eli yli 13 % vahvempi. Alla on taulukoitu valuuttakurssin heikkenemisen vaikutus liikevaihtoon (-12 %) sekä tulokseen (-25 %). Alempana olevassa taulukossa on havainnollistettu, kuinka transaktioriski poistuu kulurakenteen ollessa myös dollareissa, jolloin ainoastaan translaatiovaikutus (-12 %) jää voimaan.

Ekonominen riski

Ekonominen riski perustuu valuuttakurssien pidemmän aikavälin vaikutuksiin yhtiön kilpailukykyyn. Ekonominen riski realisoituu esimerkiksi silloin, kun valuuttakurssien muutokset vaikuttavat yrityksen markkina-asemaan. Euron vahvistuminen voi esimerkiksi heikentää euroalueella toimivien vientiyritysten asemaa Yhdysvaltojen markkinoilla, koska näiden tuotteista tulee suhteellisesti kalliimpia yhdysvaltalaisille asiakkaille. Tämä puolestaan hyödyttää kilpailijoita, joiden kustannukset ja hinnat määräytyvät dollareissa. Näin käy, koska vientiyritykset joutuvat karsimaan katteistaan säilyttääkseen hintansa kilpailukykyisinä ulkomaan valuutassa.

Esimerkki: Suomalainen yritys vie Suomessa valmistettuja tuotteita Yhdysvaltoihin, missä sillä on paikallisia yhdysvaltalaisia kilpailijoita. Jos suomalaisyritys hinnoittelee tuotteensa dollareissa, valuuttakurssien muutokset vaikuttavat sen euromääräisiin tuloihin: dollarin heikentyessä yritys saa vähemmän euroja myynnistään, mikä heikentää sen katetta ja kannattavuutta. Paikalliset kilpailijat, jotka toimivat dollaritaloudessa, eivät kärsi tästä valuuttamuunnosriskistä ja voivat säilyttää korkeamman kannattavuuden. Toisaalta, jos suomalainen yritys yrittäisi myydä tuotteensa euroissa, valuuttariski siirtyisi asiakkaalle, mutta asiakkaat eivät välttämättä suostuisi tähän. Tällöinkin euron vahvistuessa dollarihinta nousee, mikä tekee tuotteesta kalliimman amerikkalaiselle ostajalle. Tämä heikentää suomalaisyrityksen kilpailukykyä markkinoilla, vaikka yritys itse välttyisi suoralta valuuttakurssitappiolta.

Valuuttariskeiltä suojautuminen

Yhtiöt eivät kuitenkaan ole täysin valuuttakurssien heilunnan armoilla. Ne voivat suojautua valuuttamuutoksia vastaan erilaisilla toimenpiteillä, sopimuksilla sekä instrumenteilla. Ensinnäkin yritys voi tasapainottaa valuuttavirtoja pyrkimällä ostamaan raaka-aineita ja tekemään muita hankintoja samassa valuutassa, missä lopullinen tavara tai palvelu myydään. Tällaista suojausta kutsutaan luonnolliseksi suojaukseksi (eng. natural hedge). Esimerkiksi Nokian liikevaihdosta noin 55 % tapahtuu dollareissa, mutta myös kuluista noin 50 % maksetaan dollareissa ja täten Nokialla on operatiivisen toiminnan osalta melko hyvä luonnollinen suojaus.

Luonnollinen suojaus muodostuu valuuttavirtojen optimoinnin lisäksi liiketoiminnan rakenteilla, jos esimerkiksi yrityksellä on operatiivista toimintaa ulkomailla. Monella Helsingin pörssin yhtiöllä onkin paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa ja/tai Amerikan alueella, kuten KONEella, Outokummulla ja Huhtamäellä. KONE esimerkiksi kertoo vuosikertomuksessaan tytäryhtiöiden liiketapahtumien tapahtuvan aina kun mahdollista niiden paikallisissa valuutoissa. Luonnollinen ja operatiivinen suojaus suojaa transaktioriskiltä, kun tulot ja menot ovat samassa valuutassa, mutta translaatioriskiltä se ei suojaa.

Lisäksi yhtiöt voivat suojautua sopimalla asiakkaidensa kanssa etukäteen myyntiehdoista tai lukitsemalla kaupan valuuttakurssin erilaisilla instrumenteilla siten, että valuuttakurssin muutoksen riski poistuu. Käytetyimmät instrumentit valuuttariskin suojaukseen ovat termiinit, optiot ja swapit. Valuuttatermiinit (eng. forward contract) ovat käytetyin instrumentti ja niillä yhtiö lukitsee tulevan kaupan valuuttakurssin etukäteen. Esimerkiksi jos 6 kk päästä tapahtuu myynti dollareissa, voidaan nyt sopia, että kauppa tapahtuu tämän päivän vaihtokurssiin, jolloin valuuttakurssin muutoksen riski poistuu. Haittana valuuttasuojausinstrumenteissa on se, että niistä aiheutuu kuluja, ja jos valuuttakurssi kehittyy yhtiölle suotuisasti, niin tästä ei pääse hyötymään. Instrumentteja käytetään useimmiten lyhyen aikavälin (yleensä max 12–24 kk) kassavirtojen suojaamiseen, joten suojaukset viivästävät ja vaimentavat valuuttaliikkeiden vaikutuksia, mutta eivät eliminoi niitä. H2:n aikana siis valuuttakurssien muutoksista johtuvat vaikutukset ovat todennäköisesti H1:stä suuremmat. Translaatioriskiltä suojautuminen on harvinaisempaa, sillä kassavirtavaikutus translaatiosta realisoituu vain esimerkiksi kotiuttaessa tytäryhtiön voittoja emoyhtiöön.

Vaikutukset yhtiöihin

Seuraavaksi tarkastelemme, miten merkittävästi valuuttakurssien muutokset vaikuttavat valittuihin seurannassamme oleviin pörssin yhtiöihin. Tiedot perustuvat yhtiöiden materiaaleihin ja yhtiötä seuraavien analyytikoiden kommentteihin. Tarkoituksena ei ole esittää täsmällistä ennustetta, vaan hahmotella suuntaa antavaa kuvaa yhtiöiden altistumisesta dollarin heilahteluille sekä antaa kontekstia, millä tavoin ja missä määrin valuuttariskit voivat näkyä yhtiöiden luvuissa.

Hexagonin liikevaihdosta noin 30 % tulee Yhdysvalloista. Yhtiöllä on tuotantoa eri mantereilla, mutta Euroopan merkitys kustannusrakenteessa on korostunut suhteessa liikevaihdon jakaumaan. Valuuttakurssien muutokset painoivat yhtiön liikevaihtoa Q2:lla 4 % ja oikaistua liikevoittoa noin 8 % suhteessa vertailukauteen. Yhtiöllä on paljon kustannuksia Sveitsin frangeissa, mikä tuo oman mausteensa valuuttamuutosten vaikutuksiin. Arvioimme valuuttakurssien muutosten painavan yhtiön liikevoittoa yhteensä 6 % vuoden 2025 aikana.

Wärtsilän liikevaihdosta 32 % syntyy dollarimääräisenä, mutta yhtiön tuotanto keskittyy erityisesti Suomeen. Valuuttakurssien muutoksilla oli Q2:lla noin 3 %:n negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihdon kehitykseen. Vaikutus oli merkittävä Energyssä (6 %), jolle USA on merkittävä kohdemarkkina. Arvioimme tulokseen kohdistuvan vaikutuksen olevan pitkässä juoksussa hieman liikevaihtovaikutusta suurempi, kustannusrakenteen painottuessa euroihin. Yhtiö suojaa jo sovittuja toimituksia valuuttakurssien muutoksilta, mikä ehkäisee yllättäviä valuuttaliikkeiden aiheuttamia tulosvaikutuksia.

Nokian liikevaihdosta noin 55 % on dollareissa, mutta transaktioriskiä hillitsee operatiivisen toiminnan osalta hyvä luonnollinen suojaus, kun 50 % yhtiön kuluista maksetaan dollareissa. Yhtiö lisäksi kertoi olevansa pitkälti suojattuna loppuvuoden osalta. Kokonaisuutena valuuttakurssimuutosten vaikutus yhtiön tulokseen tulee koko vuoden osalta olemaan noin 140 MEUR. Vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa myös Venture fundin laskennalliset arvonmuutokset, jonka arvioidaan heikentävän tulosta 90 MEUR:n verran, mutta tällä ei ole kassavirtavaikutusta. Lisäksi yhtiö kommentoi EUR/USD-valuuttaparin osalta jokaisen yksittäisen sentin muutoksen heilauttavan vertailukelpoista liikevoittoa 10–15 MEUR.

Revenion liikevaihdosta noin puolet tulee Yhdysvalloista, jossa yhtiöllä on tytäryhtiö. Päätoiminta on Euroopassa ja yhtiön tuotteet valmistetaan Euroopassa. Euron vahvistumisella suhteessa dollariin on negatiivinen vaikutus yhtiön raportoimaan liikevaihtoon, kun dollaripohjainen myynti kääntyy vähemmäksi määräksi euroja. Suurin osa Revenion kiinteistä kuluista on euromääräisiä, mitä kautta vaikutus on negatiivinen myös suhteelliseen kannattavuuteen. Lisäksi yhtiöllä on taseessa dollarimääräisiä omaisuuseriä (kuten saamiset ja rahavarat), joiden euromääräinen arvo heiluu EUR/USD-valuuttakurssin mukana. Näitä muutoksia raportoidaan nettorahoituskuluissa.

Vaisalan liikevaihdosta arviolta kolmannes syntyy dollareissa. Euron vahvistuminen suhteessa dollariin ja esim. Kiinan renminbiin heikentää Vaisalan euroissa raportoitavaa liikevaihtoa ja liiketulosta, mutta arvioimme että vaikutus liiketulosmarginaaliin ei ole kovin suuri. Tuotannosta ja kustannuksista valtaosa on Euroopassa ja maksetaan euroissa. Toisaalta alihankkijoiden toimitusketjut ulottuvat usein Aasiaan, jolloin euron vahvistuminen muihin valuuttoihin nähden vahvistaa alihankkijoiden ostovoimaa ja todennäköisesti osittain kompensoituu tuotantokustannuksissa ajan myötä. Lisäksi Vaisalalla on jonkin verran tuotekehitystä ja valmistusta myös Yhdysvalloissa, mikä osaltaan vähentää valuuttamuutosten vaikutusta kannattavuusmarginaaliin.

Huhtamäen North America -segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 1 460 MEUR eli noin 35 % koko konsernin liikevaihdosta. Paikallisen tuotannon ansiosta segmentti on suojautunut transaktioriskiltä, mutta translaation vaikutus jää voimaan. Myös muilla segmenteillä on jonkin verran dollarikauppaa. Vuoden 2024 vuosikertomuksessa Huhtamäki kertoi euron 10 %:n vahvistumisella dollaria, Intian rupiaa ja Englannin puntaa vastaan olevan -18,4 MEUR vaikutus liiketulokseen, mikä vastaa noin 4,4 % kuluvan vuoden ennustetusta oik. liiketuloksesta. H1:llä vaikutus tuloslaskelmassa oli vielä maltillinen, kun kauden liiketoimien EUR/USD-keskikurssi kasvoi vain noin prosentin 1,092:iin vertailukauden 1,082:sta muiden tärkeiden valuuttakurssien muutosten pysyessä myös maltillisina. Täten translaation vaikutuksen arvioidaan olevan suurempi H2:n aikana nykyisellä noin 1,15 EUR/USD-kurssilla, mikä on noin 5,3 % H1:stä suurempi.

Metsäyhtiöillä suurin vaikutus valuuttakursseista tulee globaalista sellukaupasta, jota käydään dollaripohjaisesti kaikilla mantereilla. Täten sijoittajan ei tule yksinään tuijottaa Amerikan alueen osuutta liikevaihdosta arvioidessaan valuuttakurssien vaikutuksia.

Stora Enson osalta Yhdysvallat on esimerkiksi vain hieman alle 3 % yhtiön liikevaihdosta, mutta yhtiö kertoi vuoden 2024 tilinpäätöksessään dollarin 10 %:n heikkenemisellä olevan -84 MEUR:n vaikutus oikaistuun liikevoittoon seuraavan 12 kk aikana valuuttasuojaukset huomioiden, mikä on yli 14 % edellisvuoden liiketuloksesta.

Metsä Boardin 2024 liikevaihdosta noin 27 % syntyi Amerikan alueella sen lisäksi, että globaalia sellukauppaa käydään dollareissa. Yhtiö kertoi vuoden 2024 tilinpäätöksessä dollarin arvon 10 % heikkenemisen suhteessa euroon seuraavan 12 kk aikana vastaavan noin 85 MEUR:n negatiivista vaikutusta yhtiön vuotuiseen liiketulokseen ennen suojauksia. Yhtiön oikaistu liiketulos vuonna 2024 oli 69 MEUR. Yhtiö mainitsi lisäksi Q2-raportissaan dollarin heikkenemisen vaikuttaneen eurooppalaisten sellunvalmistajien kilpailukykyyn korkean puun hinnan lisäksi.

UPM arvioi H1-raportissaan seuraavan 12 kk nettovaluuttavirran dollareissa olevan noin 1 200 MEUR ja yhtiön politiikkana on suojata keskimäärin 50 % arvioiduista tulevista valuuttavirroista. Täten EUR/USD-kurssin muutosten vaikutus seuraavan 12 kk ajalta UPM:n valuuttavirtoihin kohdistuisi noin 600 MEUR:oon. Yhtiö ei kertonut ensimmäisen vuosipuoliskon liiketoimien EUR/USD-keskikurssia, mutta esimerkiksi 5 %:n dollarin heikkenemisellä olisi noin -30 MEUR vaikutus valuuttavirtaan seuraavan 12 kk aikana.

KONEen liikevaihdosta noin viidennes syntyy Amerikan alueella ja dollarimääräisen liikevaihdon arvioidaan olevan suunnilleen samaa luokkaa tai hieman enemmän. Q2:lla valuuttojen vaikutus liiketulokseen oli vielä marginaalinen -6 MEUR koko liiketuloksen ollessa 338 MEUR. Yhtiön mukaan valuuttakurssien pysyessä heinäkuun tasolla, olisi näiden negatiivinen vaikutus koko vuoden oikaistuun liikevoittoon noin 50 MEUR (vs. 2024 oik. EBIT oli 1 303 MEUR). Yksinään dollarin vaikutuksen osuutta tästä on vaikea arvioida, sillä KONEelle merkittäviä valuuttoja ovat myös Kiinan renminbi ja euro, ja muiden valuuttojen osuus on yli neljännes. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä yhtiö arvioi, että dollarin 10 %:n heikkenemisellä olisi ollut -38 MEUR:n tai -3 %:n vaikutus liiketulokseen.

Yhteenveto

Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat monien Helsingin pörssin yhtiöiden tuloksiin merkittävästi etenkin silloin, kun myynti ja kulut jakaantuvat eri valuuttoihin. Erityisesti dollariin sidottu liikevaihto yhdistettynä euromääräisiin kustannuksiin altistaa yhtiöt transaktioriskille, jolla on suora vaikutus yhtiön kannattavuuteen ja kassavirtaan. Osalla yhtiöistä, kuten Nokialla ja Wärtsilällä, on hyvä luonnollinen suojaus ja aktiivinen suojauspolitiikka, mikä vaimentaa valuuttaliikkeiden suoria vaikutuksia, mutta esimerkiksi Revenion ja Metsä Boardin kaltaiset yhtiöt kohtaavat selkeämmän valuuttariippuvuuden dollarimääräisen myynnin ollessa pääosin vientiä.

Harvoin valuuttakurssien vaikutuksen arviointi on yksinään vaivansa väärti, sillä tällöin sijoittajan on myös otettava näkemystä valuuttakurssien tulevaisuuden kehityksestä. Monessa tapauksessa ajan käyttäminen itse fundamenttien arviointiin onkin järkevämpää. Poikkeustilanteissa, joissa valuuttakurssien muutokset voivat olla normaalia suurempia tai pitkäaikaisempia, voi kuitenkin olla järkevää ylätasolla hahmotella vaikutuksia, kuten nyt. Translaatiovaikutuksen arviointi on melko suoraviivaista, sillä tällöin riittää dollarimääräisen liikevaihdon ja tuloksen, sekä kauden EUR/USD-keskikurssin arviointi. Transaktioriskin ja valuuttasuojausten vaikutusten arviointi on monimutkaisempaa ja tällöin kannattaa tukeutua yhtiöiden materiaaleihin, mikä on helpoin tapa sijoittajalle arvioida valuuttakurssien vaikutusta. Monet yhtiöt antavat likimääräisiä lukuja, arvioita tai herkkyysanalyysejä raporteissaan keskeisimpien valuuttakurssien muutosten vaikutuksista.

Sijoittajan näkökulmasta on olennaista myös tunnistaa, milloin valuuttakurssien muutokset vaikuttavat aidosti operatiiviseen tulokseen ja milloin kyse on vain raportointivaluutan muutoksista eli translaatiovaikutuksista. Tuloksia analysoitaessa on tärkeää erottaa, missä määrin kehitys johtuu valuutasta ja missä määrin liiketoiminnan fundamenttien muutoksista. Valuuttakurssit voivat lyhyellä aikavälillä heilauttaa tulosta merkittävästikin, mutta pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on, miten hyvin yhtiöt pystyvät hallitsemaan näitä vaikutuksia operatiivisesti ja suojaustoimin, ja miten kilpailuasetelma kehittyy suhteessa valuuttojen liikkeisiin.