Poikkeustila osakemarkkinalla, velkaelvytys voi tuoda euromaiden vanhat heikkoudet esiin

Eilinen pörssipäivä jätti jälkeensä rumia lukuja osakemarkkinalla. Euroopassa indeksitasolla vajottiin yli 5 % ja Wall Streetilla oli heikoin pörssipäivä yli kolmeen vuosikymmeneen. Keskuspankkien ja hallituksen elvytystoimet kaikuivat ensi näkemältä kuuroille korville paniikin valtaamilla markkinoilla.

Euroalueella hallitukset ovat vihdoin ottamassa harteilleen ”Whatever it takes”-viittaa, joka on aikaisemmin ollut keskuspankin harteilla. Alueen valtiovarainministeri kokoontuivat eilen ja sitoutuivat rajattomaan tukeen taistellakseen koronaviruksen talousvaikutuksia vastaan. Ulostulo tapahtui viisituntisen puhelinkokouksen jälkeen, jota edelsi reilu talousennusteiden lasku komissiolta. Kuluvana vuonna 1,4 %:n talouskasvuennuste muuttui -1 %:iin ja tämäkin voi olla turhan optimistinen, riippuen koronaviruksen aiheuttaman kuopan kestosta. Euromaiden hallitukset voivat toimillaan loiventaa laskua, ja tähän mennessä julkistetut tukipaketit yrityksille (120 miljardia) kattavat 1 %:n alueen BKT:sta. Lisäksi hallituksilla on 1200 miljardia varattuna takausvastuisiin ja verosaamisiin. Lisääkin luvataan, ja yksittäisistä maista Saksa on julkistanut 500 miljardin paketin yritysten tukemiseksi ja Ranska tulee apuun työnantajien palkanmaksussa. Valtion myöntämää palkkatukea on jo nyt haettu 180 miljoonan euron edestä. Suomenkin eilen julkistettu elvytyspaketti on Finveran valtuudet huomioiden viiden miljardin euron kokoinen ja 2 % BKT:sta (2018 luvuin).

Rakenteelliset heikkoudet taas esiin

Näyttää siltä, että kriisin syventyessä rajujakin toimia ollaan valmiita ottamaan käyttöön ja vihdoin Euroopassa nähdään paljon odotettuja koordinoituja toimia. Ensireaktiot osakemarkkinalla olivat kuitenkin vaimeat kaiken huomion kiinnittyessä pelkoon ja koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin sen hallinnan sijaan. EU-maat ovat poikkeuksellisessa tilanteessa sysänneet syrjään vakaus- ja kasvusopimuksen asettamat velka- ja alijäämätavoitteet, mutta nykytilanne tuo osaltaan esiin eri maiden rakenteelliset heikkoudet. Elvytyksen mukanaan tuoma valtava velan määrän kasvu on katettava uudella velanotolla, mikä lisää velkakirjojen tarjontaa markkinalla. EKP on ollut euroalueen velkakriisistä lähtien käsi markkinan alla velkakirjojen osto-ohjelmineen, mutta pitkään jatkuneen elvytyksen jälkeen sillä alkavat tulla itse asetetut rajat vastaan ostoissa jälkimarkkinalta ja keskuspankissa on suuria sisäisiä ristiriitoja niiden muokkaamisen suhteen.

Mikäli keskuspankki ei lisää ostoja, ostajat voivat kaikota markkinalta. Jo nyt velkakirjojen jälkimarkkinan koroissa on ollut euroalueen hauraimpien talouksien osalta selvää nousua sijoittajien tuottovaatimuksen kasvaessa. Ilmiö muistuttaa julkisen talouden heikkouksista tietyissä maissa. Mikäli tarjonta velkakirjamarkkinalla selvästi kasvaa, mutta ostolaita harvenee, tarkoittaisi se merkittävää korkojen nousua erityisesti Italian kaltaisissa riskimaissa. Tämä olisi vihoviimeinen liike, jota kriisin hetkellä julkisiin talouksiin kaivattaisiin.