PörssiPatruuna Alokkaan haastattelussa

181. PörssiPatruuna

Pörssipatruuna on asiantunteva ja laatukirjoittaja, jonka teksteissä yhdistyvät osaaminen ja miellyttävän selkeä ilmaisutapa. Hänellä on konstailematon, helposti lähestyttävä tyyli, joka tekee hänen viestiensä lukemisesta sujuvaa ja kiinnostavaa. 😊

Jos yhtiöketjussa on hänen viestinsä, niin varmasti monet pysähtyvät lukemaan sen ajatuksella, koska se hyvin suurella todennäköisyydellä sisältää relevanttia lisäarvoa tuovaa asiaa sijoittajille ja vieläpä selkeän mukavasti luettavassa muodossa.

Näen Pörssipatruunan kaltaiset kirjoittelijat tällaisina Foorumin tukipilareina, jotka määräänsä enemmän tuovat Foorumille hyvää, niin asenteellaan kuin sisältörikkailla sijoitusaiheisilla viesteillään. Hän on kirjoittanut mielenkiintoisesti eri yhtiöistä ja lisäksi myös sijoittamisesta ajatuksia herättävästi yleisemmällä tasolla, joten hänen viestinsä ovat varmasti antaneet monille hyviä ajatuksia oman sijoitustoiminnan tueksi. 😊

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Jalat tiukasti Suomen maaperässä, mutta pää maailmalla Sanghaista Ciudad de Mexicoon ja sillä välillä vietettyjen työ- ja opintovuosien takia. Ensin duunarihommia betoninvalannasta lähihoitajuuteen, mutta nyttemmin akateemisissa tehtävissä geopolitiikan ja markkinamyrskyjen silmässä. 50 vuoden paremmalla puolella ja Aurajokea tolppana käyttäen ”täl puol jokkee”. Sielultani humanisti, mutta aivoissa pienestä pitäen kapitalistinen kammio.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

Riittäisi juttua lehmänlypsy-diplomistani argentiinalaisen tangon kursseihin. Muuten tähän palstaan sopivasti voisi todeta, että olen päätynyt olemaan kaappikapitalisti. Pidän yleensä melkoisen matalaa linjaa sijoitusharrastuksestani henkilötasolla. Miksi?

Niin työ- kuin yksityiselämässäni olen tekemissä myös taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Henkseleitä paukutteleva pörssiprofiili ei näissä tapauksissa olisi se ihanteellisin. Yllättävän moni suhtautuu sijoitustuloihin edelleen Dire Straitsin ”Money for nothing”-piisin hengessä. Sijoittajille raha valuisi ”tekemättä mitään” ja reaktiot ovat kokemukseni mukaan vaihtelevia.

Isa Hudd kirjoitti hiljattain Indeen kolumnin, että rahasta puhuminen pitäisi olla nykyistä avoimempaa. Olen periaatteessa ihan samaa mieltä, mutta tässä asiassa ”Kukin tallaa tavallaan”. En juuri hyötyisi kaapista ulostulosta ja monenkirjavien kokemuksien perusteella annan olla näin (vaikka asia rehellisesti sanoen vaivaa mieltä). Tukholmassa ja Hgissä vuosia vaikuttanut finanssihai Martin Paasi kertoo uudessa sijoituskirjassaan, että useimmat vaurastuneet ovat aika lailla näkymättömiä rahoistaan. Nykyisin mittavan sijoitustoimintani kasvollisen julkisen profiloinnin maksimoinnin sijasta keskitynkin sijoitustulojeni maksimointiin.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Niin paljon, ettei aika riitä. Musa monipuolisesti rokin emosta Sister Rosettasta JVG:hen ja Edith Piafiin saakka. Katso mm. maalis-huhtikuun vaihteen The Economistin artikkeli musiikin voimaannuttavasta vaikutuksesta aivoihin! Urheilua aina judosta jalkapalloon sekä hyötyliikuntaa, jonka vuoksi isohko remontti- ja metsätyökaluvarasto. Laaja-alainen luontokiinnostus, joka on tulostunut kotona myös sieni- ja kalaruuiksi. Lukemista ja opiskeluintoa on riittänyt. Mittavissa kirjahyllyissäni on kaunokirjallisuuden lisäksi paljon historiaa ja skifiä, jolla on ollut vissi vaikutus sijoituskohteisiini ja -tapoihini.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Ihan peruspulliaisen kaavaa eli aamulla ylös ja töihin konttorille tai kotitoimistoon – päivän päätteeksi vapaalle. Melkein joka päivä urheilua ja uppoutumista johonkin kiinnostavaan: kirjaan, yhtiöön tms. Sama kaava, jos työkeikalla jossain.

5. Millainen olet sijoittajana?

Rämäpäinen riskinvälttäjä ja yhä enemmän alan joidenkin pyhien oppien kontraaja.

Keskitän, otan vahvaa näkemystä ja nykyisin ammun markkinoiden suurimmissa ryskeissä Paksu-Bertalla. Lapioin kaksin käsin osakekirjaa holveihini koronakriisin syvämontussa maaliskuun lopussa 2020, Hesulin ja Stokiksen korahtelukautena 2022-23 ja tulli-Trumpin vapautuksenpäivän vanavedessä viime vuonna. Koko 2020-luku on ollut upeaa aikaa kaltaiselleni Peter Lynchin ajoitusopit silppuroineelle sijoittajalle pysyvillä sotakassoilla ja vivutusvalmiudella. Kylmäpäisyydelläni pörssipaniikeissa on suora kaapeli historiaharrastukseeni: sotaa sekä ruttoja on tullut ja mennyt, mutta markkina on ja pysyy = hyödynnä.

Tasapainottavasti olen syvässä ja pitkässä päädyssä veivailun ollessa No-go zone. Saatan torakkatutkia alaa tai yhtiötä jopa vuosikaupalla ennen kuin isken. Sitten omistuksen vähimmäispituus on seuraavalle vuosikymmenelle mungerilaisessa hengessä. Ostoarvioinnissa grahamilainen turvamarginaali on raamatullisessa asemassa. Salkkuun päätyy etusijassa vakaita ja myrskyissäkin eteenpäin kyntäviä tapauksia hypelappujen sijasta. Tavoite on pitkällä sihdillä 10+ % vuodessa tuottavat tapaukset. Fama-Frenchin laatuyhtiöteoria tylsien yhtiöiden ylituotosta ja vähäriskisyydestä rulettaa yhä enemmän.

Uskoisin, että edellä mainitun kappaleen oppien ansioista sijoitushistoriassani mittavia tappiotapauksia on 0 kpl. Ison osakeruumiin puute täytyy myös olla vissi merkki Ms. Onnettaren tykästymisestä minuun. Mutta Verdinkin oopperassa lauletaan ”La Donna e mobile” ja tämä tykkäyssuhde välillämme saattaa siis päätyä milloin tahansa​

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Olen aloittanut jonkin sortin säästämisen varhaisista kouluajoista ja ensimmäiseen työhönikin menin oma-aloitteisesti 6-7 vuotiaana vedellen kotikylässäni kierrätyspaperiahkioita kuin Volgan lautturi. Tärkeää nuoruus- ja elämäni niukkuusvuosina oli säännölliset ”sijoitusextrani”. Kesä- ja joululoma- yms. töiden yhteydessä osa tienesteistä kulutukseen ja usein esim. ylityöt sitten sukanvarteen ja säästösijoittamiseen. Korkoa korolle lähti liikkeelle varhaisvuosista. Ei kitupiikkeilyä eikä kerskakuluttamista, vaan kohtuuelämistä. JVG:n ”Tili tuli, tili meni” sijasta päässäni on soinut siis ihan muut sävelet:).

Kännykkä-Nokian juurilta alkaen pörssi muutaman vuoden mannamankelinani nro 1. Olin pätkätyöllistettynä massatyöttömyyden Suomessa 1990-luvulla, mutta hullunrohkeana ostin sen ajan kiinteistöromahduksen haaskalta kämpän pilkkahinnalla ja paalupaikalta. Kolmantena rintama-avauksena korkoinstrumentit astuivat kuvaan 2000-luvulle tultaessa – liiallisesti ja liian matalatuottoisina. Näin asuntosijoittamisen mestarilaukaus vaihtui ylimitoitetun korkosijoittamisen osavikalaukaukseksi. Pörssi alkoi tulla pääkohteeksi uudestaan vasta 2010-luvulla. Ensin upotin Börden Molokin kitaan korkotuotteeni ja sitten vielä sijoitusasunnoksi muuttuneen ensikämppäni myyntitulot.

7. Millainen salkku sinulla on? Jos joku salkkusi osake tuplaa ensi vuonna, mikä se olisi ja miksi?

Kuten tuossa todettu, nykyisin aika keskitetty osakepoimintasalkku. Arvopaperiomistukseni ovat olleet Hesulin ja Stokiksen lisäksi Nysestä, Lontoosta ja Saksanmaalta. On kyllä myös ETF:ää ja korkotuotetta, mutta pienroolissa.

Toivon, ettei salkkuni yksikään yhtiö tuplaa ensi vuonna:) Pitkän linjan 10+ %-vuosituottoyhtiöitteni sijasta olisin silloin ilmeisesti haksahtanut johonkin hypelappuun. Vastaavasti en näe salkussani yhtään firmaa ensi vuoden kuolonkorisijana.

8. Miten olet miettinyt sijoituksiasi hajautuksen osalta?

Hajauttamisen sijasta olen miettinyt enemmän keskittämistä:) Tavoitteeni on yhtiöitä noin puolelta tusinalta eri alalta: energia, lääkkeet, rahamarkkinat kuten pankit & vakuutusyhtiöt & omaisuudenhoito, uudistuva metsäteollisuus ja todennäköinen paluuni teknoyhtiöihin. Firmojen ihannemäärä on noin tusinan verran, max 15, jotta pystyy seuraamaan kunnolla.

Jotain Hesulin ja Stokiksen pienyhtiökalmistoja lukuun ottamatta osakkeet ovat nyt aika hinnoissaan markkinoilla. Niinpä kasvatan korkotuotteiden osuutta, pohdin revanssia asuntosijoittamiseen ja ehkä jopa indeksiavausta. Teen kyllä myös osakehankintoja, mutta lähinnä täydentävästi. Esimerkiksi pienyhtiöpuolella lisäsijoitan Alma Mediaan (kunhan ajat paranevat, niin lähtee kuin hauki kaislikosta?). Palaan isolla pörssimarkkinoille heti, kun oikea hetki koittaa.

9. Tuli ilmi keskustellessamme, että sinulla ei ole yhtään “indeksejä”, joten kysynkin, miksi sinulla ei ole indeksisijoituksia salkussasi? Voisitko harkita niitä tulevaisuudessa, ja missä tilanteessa päätyisit lisäämään niitä?

Markkinatilanteen salliessa olen vannoutunut osakepoimija. Tämä tarkoittaa laatuyhtiöitä ostettuna edullisesti, koska näin tuotot ovat Finnairin kielenkäytöllä upgreidattuja verrattuna esim. indeksi-, asunto- tai korkosijoittamiseen. Mitään opinkappalevastahankaa minulla ei silti ole indeksirahastoihin. Tutkin esimerkiksi parhaillaan Puolan, Tanskan ja Indonesian maaindeksirahastojen ostamista (jos tila riittäisi, niin selostaisin miksi juuri nämä 3…).

Kaikkien suosikkikohde SP-viissatasen indeksi? Elon Muskin rakettiyhtiö, ChatGTP ja Anthropic ovat tuoreeltaan tiettävästi puliveivanneet Jenkkilän pörssin säännöt. Kyseiset yhtiöt otetaan heti indekseihin ilman aiemmin pätenyttä vuoden fundatarkastelua. Tämähän voi rämettää koko rakenteen ja pakottaa SP-500-indeksisijoittajat sisään esimerkiksi Muskin megalomaanisiin avaruusdatakeskuksiin (tässä olisi muuten Vernerin vartin paikka). Toisaalta Jenkkilän indeksejä vetäneistä megatekno-, ohjelmisto- jne. yhtiöistä monet ovat disruptio- ja toiset mörnintäuhan alla. Poliittinen maariski on tapissa. Jatkuuko viissatasen voittokulku jälleen vuosikausia, on ilmeinen kysymys.

10. Sijoitusajattelussasi tuntuu yhdistyvän useampi eri painotus. Miten itse hahmotat strategiasi kokonaisuuden?

Piironkilaatikossani on 3 puolueen jäsenkirja: osinkopuolueen, omien osakkeiden ostopuolueen ja yhtiöiden kasvu- ja kehittymispuolueen. Puoluekokouskutsuja siis riittää! Riippuu kovin yhtiöstä, sen kehitysvaiheesta ja alasta onko sen järkevintä maksaa osinkoa, ostaa omia vai kasvupaukuttaa. Suosikkimallini on maltillinen osingonmaksu, omien ostot osakkeen hinnan ollessa käyvän arvon alapuolella ja samanaikaiset vankat tutkimus- ja digi-investoinnit. Ja päälle hyvän tilaisuuden tullen järkevät yritysostot.

Nimenomaan Hesuli-sijoitusstrategian onnistamiseksi kohdistaisin moottorisahani silti osinkoihin, omien ostoihin sekä yritystukiin. Fennofirmojen on kasvatettava tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä digi- & AI-paukkuja. On hienoja poikkeuksia, mutta liian monesti suomalainen elinkeinoelämä on kouluesimerkki Carol Dweckin klassisesta ”Mindset – menestymisen psykologia”-kirjan laahustelijoista. Onneksi liike-elämän järjestöt ovatkin alkaneet kasvun patistelukurssit eli herätys!

11. Mikä on ollut yksittäinen suurin sijoitusvirheesi ja mitä opit siitä?

Yhden sijoitukseni ympärillä ei todellakaan soiteta Edith Piaf:in bravuurinumeroa ”Je ne regrette rien” (en kadu mitään). Kardinaalivirheet kasautuivat Spinnova-omistukseeni. Hypeily, fomoilu, sijoitus yhtiöön ilman tuotantoa ja ansaintamallia, usko kumppaniAIEsopimusten sitovuuteen, pyhien sijoitusperiaatteiteni viskominen laidan yli ja niin edelleen. Tämän päälle sössin 90 % tappioni hyödyntämisen verotuksessa. Spinnovan IPO-annin rajun ylimerkinnän ansioista sain vain kourallisen lappuja, mikä pelasti minut isojen absoluuttisten summien häviämisiltä. Muttei ikuisilta arvilta. Toivon silti tuplapeukutuksella Spinnovan elpymistä ja pieniä heräämisen merkkejä on onneksi näkynytkin.

Tekemättä jättäminen voi olla vielä suurempi virhe kuin tehty. Ainakin minulla. Pitkään seurannassani olleet 2 luottoanalyytikkoa Tukholmasta osoittivat takavuosina sormillaan alekoriin päätyneitä Prysmiania ja Nvidiaa. Pallottelin ja pyörittelin, kassa viritettiin ja ostohousutkin kaivettiin esiin. Mutta sitä viimeistä ostonapin painallusta ei suoritettu. Salkkuni olisi nykyistä 2 X isompi, jos…

12. Analysoi nämä yhtiöt sataan sanaan sijoituskohteena:

- Nordea

Yli puoli miljoonaa omistajaa etunenässä Pohjoismaista eivät voi olla väärässä? Ei yhtä yksinomaista jättiajuria, vaan kimppu: AI-tehostus- ja kulukuuri tavoitteena EPS 2 € vuonna 2030, EU aloittaa kesällä pankkisäätelyn yksinkertaistamisen, talous ja asuntomarkkinat piristyvät jossain vaiheessa, pankit toimialana ovat aiempaa vakaampia ja ansaitsevat asteen korkeampaa arvostustasoa, Nordean hallinnoitava AUM-varallisuus paisuu kuin pullataikina. Tältä yhtiöltä on turha odottaa sen paremmin raketointia kuin romahdusta, vaan vakaata menoa ryyditettynä runsailla osingoilla ja omien ostoilla.

- Orion

Hesulin Hannu Hanhi? Orionin pörssijulkisuus keskittyy aivan älyttömän määrän tiliä tekevään syöpälääkkeeseen, vaikka yhtiön kaikki muutkin divisioonat pyörivät muikeasti. Yrittää ponnahtaa seuraavaan kokoluokkaan ja laajentaa toimintaansa globaalisti. Pörssissä mistään ei tule antaa menestystakuuta, mutta Orionilla sellainen on 2030-luvulle patenttisuojan takana. Eli yhtiöllä on runsas puoli vuosikymmentä aikaa löytää suursukseensa jatkoreseptit ja siihen asti niin firma kuin omistajat kylpevät rahassa.

- Fortum

Hesulin Aku Ankka? Maamme taloushistorian 1. luokan kunniamerkki tomppeloinneista yritysjärjestelyissä. Mutta tänä päivänä Pohjoismaiden parhaimpia kiinteistösijoituskohteita mielenkiintoisella AI-ajurilla? Tunnetusti Anders Oldenburgin laskelmien mukaan yhtiön pelkkien vesivoimaloiden arvo on yli 20 €/osake. Tähän päälle ydinvoimalat, kiertotalousyksiköt, kaukolämpölaitokset, kuluttajasähkö sekä ripaus tuuli- ja aurinkovoimaa. Datakeskuksia kaavaillaan jo joka toisen kirkonkylän kupeeseen ja ehkä niitä teollisiakin sähkösyöppöinvestointeja tulee. Vahva veikkaus, että tekee lisäavauksia Puolassa.

- UPM

Eppu Normaalin ”Murheellisten laulujen maa” raikaa, kun metsäalasta puhutaan. Huono sykli, Pohjolan puunhinnat syövät katteet, eteläisen pallonpuoliskon lyhytkuituinen sellu ahmii pohjoisen pitkäkuituisen markkinaa ja Kiina on tulossa voimalla alalle, joka ei ole kyennyt uusiutumaan korkeamman jalostusarvon tuotteilla. Päälle kiistat avohakkuista, ojitussooseista vesistöihin, raakkutuhoista jne. Mutta Tuomari Nurmion sanoin ”Yön ainoa valopilkku” on olemassa? UPM on muotoutumassa biokemian, energia- ja fokusoiduksi monialayhtiöksi, jonka suurin massatuotanto on juuri etelän voittavaa lyhytkuituista sellua. Ruotsalaiset laskivat äskettäin yhtiön substanssiarvoksi 33 € ja rapiat osaketta kohden.

13. Salkkusi ja sijoituspolkusi perusteella olet rakentanut itsellesi vahvaa taloudellista liikkumavaraa. Onko sinulla koskaan ollut tavoitteena varhainen taloudellinen riippumattomuus, vai onko sijoittamisessa ollut alusta asti kyse jostain muustakin?

Alun perin säästämiseni ja sijoittamiseni muistutti ajelehtimista: epämääräisesti hyvän ja pahan päivän varalle sekä oman elintason nostoon. Vasta vaihtaessani korkoinstrumenttini ja sijoitusasuntoni pörssipelinappuloiksi ja sijoitustuottojen kasvaessa välittömästi 2-3-kertaisiksi, tajusin halutessani kykeneväni elämään niillä tuloilla. Lisäksi älyllinen puoli: osakepoiminta on hevosenmitalla mielenkiintoisempaa kuin pitkäpiimäiset korot tai asunnot. On käynyt myös niin, että useissa työpaikoissani sijoitustoiminnasta saamani tietopääoma on laajalti käyttökelpoista. Megatrendit, teknologialoikat, regulaattoreiden juonet ja vastaavat ovat peruspuuroa nykyisessä palkkatyössänikin. Työelämästä irtautumisen ja firetyksen sijasta sijoitustoiminta on puustannut työntekoani ja toisinpäin sekä myös mahdollistanut itselleni amerikkalaistyylisen mesenaattisijoittajan roolin.

PörssiPatruunalla oli useita hyviä kysymysideoita — sellaisia, joita en olisi itse osannut edes kysyä. Seuraavat kolme kysymystä (14.–16.) perustuvat hänen ajatuksiinsa/ehdotuksiinsa, joita olen muokannut ja muotoillut hieman.

14. Asuntosijoittaminen kutkuttaa sinua jälleen, mutta et ole valmis palaamaan siihen kevyin perustein. Mikä siinä tällä hetkellä mietityttää eniten?

Pitkäaikaisena ex-vuokranantajana ja vuokralaisena tietopääomaa olisi ja remonttiosaavana saisin kuluja alas ja tuottoja ylös. Kiinteistöostajan kannalta hintataso alkaa olla herkullinen. Paluu alalle siis kihelmöittäisi ja olen esimerkiksi kuunnellut Frans-Mikael Rostedtin mainioita asuntosijoitusvideoita Inden sivuilla. Emmin kuitenkin etusijassa 2 syystä. Äärimmillään osakeomistaminen on ostonapin kertapainallus Levin rinneravintolassa tai Las Palmasin palmun alla. Kiinteistöistä seuraa paljon enemmän ei-digitaalista työtä ja kommervenkkejä. Toisena henkilökohtaisena syynä on yksi yhtiö: Fortum (kts. yllä). Olen jo siis paksusti kiinni Itämeren alueen yhdessä kiinnostavimmista kiinteistökonglomeraateista. Mutta katsotaan!

15. Tämäkin oli sinulta kiinnostava kysymysidea, koska mesenaattisijoittaminen on jäänyt itselleni ja varmaan monille muillekin vieraaksi. Mesenaattisijoittaminen on noussut salkussasi aiempaa suurempaan rooliin, mistä tässä on kyse?

Rooman valtakunnan keisarin Augustuksen neuvontaja Gaius Maecenas tuki laajasti omilla varoillaan kulttuurielämää, josta mesenaattikäsite on laajentunut. Tyypillistä etenkin USA:ssa. Professori Vesa Puttosen uudessa kirjassa sijoitusmiljoonien käytöstä todetaan syntyvän suurta mielihyvää, kun pystyy auttamaan omalla rikastumisellaan myös muita.

Maailmalla on kaaosta ja maantieteellisesti katsoen suurin osa Suomesta on muuttumassa ruostevyöhykkeeksi. Samanaikaisesti olen nostanut itseni peruspulliaisen penninvenytysolosuhteista omalla työnteolla ja sijoittamisella vauraimpaan desiiliin. Lähipiirini elämän yltäkylläistämisen lisäksi olen kohdistanut sekä varojani että vapaa-aikaani hädän- ja uhanalaisten hyväksi. Aika mittavasti. Kohteena on ollut kulttuurihistoria, ympäristö, varattomat ja kodittomat, Ukraina ja vastaavat.

Aatteellisia idoleita en pidä. Mutta jos olisi pakko valita, niin Pohjoismaiden merkittävimmän pään valistusajan ajattelija Anders Chydenius kelpaisi ehdokkaaksi: kapitalistisen vapaakaupan ja hädänalaisten puolestapuhuja. Loppupeleissä ”mesenaattisijoitukseni” ovat niitä arvokkaimpia.😊

16. Toiveestasi otin mukaan mielelläni tämäkin mainion kysymysidean; suhtautumisesi teknologiayhtiöihin on muuttunut vuosien varrella selvästi. Mitkä kokemukset ja havainnot ovat ohjanneet tätä muutosta?

Takavuosina oli sellainen jakso, jolloin osakkeinani ei ollut oikein muuta kuin sen aikaisia teknologiatapauksia. Tunnen olevani niiden kanssa kuin kotonani mm. skifimieltymykseni kanssa. Henkinen joutsenlaulu teknologiasijoittamiselleni koettiin sekoiltuani Nassen metaversumiyhtiöiden kanssa: ei mitään yhteyttä fundalukuihin, kurssit ylös- ja alas kuin superpallot, minkä nurkan takana tahansa saattoi väijyä disruptiopeikko jne.

Ja metaversumimeininki markkinoilla jatkuu. Esimerkiksi kvanttialalla tai SMR-pienydinvoimassa ei edes tiedetä, saadaanko koskaan aikaiseksi teknologisesti tai taloudellisesti toimivia yhtälöitä. Silti hypetys- ja fomotus käyvät kovilla kierroksilla. AI:ssa taas Microsoftin ja Nvidian kaltaisissa alkaa näkyä mörninnän esivaiheita. Anthropic herättää disruptiokauhua ChatGTP:ssä, ohjelmistoyhtiöissä ja kyberturvassa. Teknologiana AI etenee kuin häkä putkessa, mutta arvaamattomuus sijoituskohteena takaa tulevaisuudessa monille myrskyistä menoa. Silti kierrän nimenomaan tekoälyä kuin kissa kuumaa puuroa ja aion iskeä siihen käpäläni jostain kulmasta. Jotta se salkustani tähän asti puuttunut iso ruumis syntyisi?😊

17. Miten pidät tunteet kurissa sijoituspäätöksiä tehdessäsi, jotta et esimerkiksi ajaudu FOMO:n vietäväksi?

Fomo-punkki on purrut itseäni tosiaan pariin otteeseen. Siitä syystä Käärijän ”Piiskaa”-piisin ruoskanjäljet ovat ansaitusti ainakin henkisesti selässäni. Toisena kurinpalautustoimena ruotsalaisen sijoitusasiantuntija Cristofer Anderssonin kirjat ”Börspsykologi” ja ”Mera börspsykologi” ovat päätyneet katekismuksen asemaan. Maanläheiset ja käytännön esimerkeillä ryyditetyt kirjat ovat aina muistilappuina, kun kaivelen ostohousuja kaapista. Olen lisännyt analyysiseurusteluani eri AI-ohjelmien kanssa fomofiltterillä. Analyytikkojen fundaraporttien hyödyntäminen ja irrottauminen dopamiininkäryisestä somesta ovat itsestään selviä rokotteita Fomo-punkin nitistämiseksi.

18. Mitä tämän päivän PörssiPatruuna sanoisi nuorelle juuri sijoittamisen aloittaneelle PörssiPatruunalle?

Keltanokka-Untuvikko-Aloittelija-Juniori-AlokasPatruuna saisi seuraavat viestit:

-Työteliäisyys, opiskeluinto ja halu ottaa sijoitushärkää sarvista jo varhaisvuosista vievät todella pitkälle, jos niin haluaa.

-Sijoittamisen nykyisessä mediatisoituneessa karnevaalimeiningissä syntyy kuva sen hälyisästä monimutkaisuudesta. Päinvastoin: pitkäjänteisyys ja perusasioihin keskittyminen tekee siitä yksinkertaista - ja tuloksekasta.

19. Alokkaan ikuisuusongelmaan liittyen, miten erotat perustellun sijoitusidean ja pelkän ‘halvalta näyttävän ansan’?

Somessa esiintyy pirun päteviä, mutta myös Helppo-Heikkiä ja -Hennaa piisaa. Keskity harvoihin luotettavimpiin ja unohda muut 90 %. Mitä enemmän suihketta, sädettä, hypeä ja fomotusjoukkoja jonkun yhtiön ympärillä, sitä suurempi syy laittaa palosireeni päälle. Oppinutta ei laiteta eli koskaan ei voi upottautua alaan tai yhtiöön liian syvälle. Analyytikot ovat valmiiksi ytimessä ja peilaa omia näkemyksiäsi heihin, mutta tee aina itse sijoituspäätös omalla ajattelulla. Muista, että yhtiöiden multippelilukuja voidaan vääntää tarvittaessa yhtä paljon tieteen kuin taiteen perusteella. Jos käytät AI:ta, tee samat analyysiajot enemmän kuin yhdellä ohjelmalla – ja sitten vertaa tuloksia. Etenkin jos kyse aloittelevasta ja pörssiytyvästä firmasta lyöden IPO:ssa pöytään mahtailevia TAM-lukuja, unohda heti. Tutki kerran, vielä toisen ja varmuuden vuoksi kolmannen kerran yrityksen ansaintamalli ja sen pysyvyys.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia ja Inderesiä?

Foorumin mielipidemiekkailusta on löytynyt päteviä varoituksia yhtiöiden torakoista, arvokkaita läpivalaisuja firmojen ”kaikilla tieteen ja taiteen säännöillä” puljatuista luvuista, pörssitalojen tuotteiden ja palvelujen ehtoja käyttökokemuksia, viimeisimpiä alan uutisia ja huisin paljon muuta. Jokainen kirjoitus on arvokas ja hatunnoston arvoinen panostus kansankapitalismin hyväksi! Mutta unohtamatta hauskoja meemejä.😊 Erityisesti on jäänyt mieleen Suppilovahveron versio Edvard Munchin maalauksesta ”Huuto” kuvaten Suomi-sijoittajien parin vuoden takaista zombiintunutta mielentilaa. Nythän asiat ovat toisin!?

Inderesissä haluan kiittää koko henkilökuntaa pätevyydestä, ehtymättömästä tarmosta seurata yhä kiihkeätahtisempaa yhtiö- ja talouskenttää sekä kestokyvystä meidän lukijoiden kyseenalaistuksille ja joskus piikeillekin:) Ranskan finanssivalvonta julkisti äsken tilastot, jonka mukaan Asterixin jälkeläisistä huimat 5-6 % sijoittaa jollain tapaa aktiivisesti. Suomessa luku on moninkertainen ja eiköhän Inderes ole ollut melko myötävaikuttaja tähän. Bravo!

Kiitoksia antoisista vastauksista Patruuna! 😊

Foorumilla on arvokkaita kirjoittajia, kuten Pörssipatruuna, joka tuo yhteisöön laadukasta sisältöä ja hyvää henkeä. Tällaiset foorumilaiset kannustavat myös muita positiiviseen aktiivisuuteen omalla esimerkillään.

Patruunasta huomaa myös, että sitä on oltu muuallakin kuin vain sijoituskuplassa, joka näkyy kyvyssä katsoa kokonaisuuksia laaja-alaisesti… ja maltilla. 😊