Ruotsi on kasvattanut tuottavuuseroa, mutta miksi?

Suomen talouskasvunäkymä on lähivuosille vaatimaton, ja pitkällä aikavälillä haasteena ovat mm. demografian tuomat haasteet. Heikkoon tuottavuuskehitykseen on usein etenkin julkisessa keskustelussa haettu selitystä julkisen sektorin tehottomuudesta. Vertailu länsinaapuriin kuitenkin paljastaa, että markkinasektorillakin olisi paljon parannettavaa.

Tuoreessa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa on ruodittu julkisen sektorin menoa poikkeuksellisen tarkasti, ja löytyi sieltä myös mielenkiintoinen Matti Pohjolan kirjoitus Suomen ja Ruotsin tuottavuuseroista. Faktahan nimittäin on, että Ruotsi otti selvää kaulaa työn tuottavuuden kasvussa Suomeen vuosina 2001-2021, sillä työn tuottavuus kasvoi Ruotsissa ajanjaksolla 2,3 %, mutta Suomessa 1,2 % vuodessa. Pohjolan mukaan ero selittyy eroilla talouden rakenteissa ja ajatuskulku on seuraava: 1) Suomessa kansantalouden kasvu on jäänyt jälkeen Ruotsista, koska markkinasektorin kasvu on ollut länsinaapuria hitaampaa. 2) Syynä eroon on työn tuottavuuden hitaampi kasvu. 3) Tuottavuusvajeen syyksi paljastuu suomalaisen pääoman ”heikompi” laatu.

Kuvioiden lähde: Kansantaloudellinen aikakauskirja.

Toisin sanoen, Ruotsi on pystynyt Suomea paremmin hyötymään maailmantalouden palveluvaltaistumisesta ja se on panostanut tietointensiivisiin palvelualoihin (KAK:n artikkelin mukaan näiden osuus markkinasektorin bruttoarvonlisäyksestä oli Ruotsissa 36 % ja Suomessa 30 % vuonna 2022). Palveluvaltaisuudesta kertoo myös se, että teollisuuden osuus on Ruotsin taloudessa Suomea pienempi.

Tulokset näyttävät, että Ruotsi on asemoitunut suhteellisen hyvin maailmantalouden rakennemuutokseen, ja on ottanut oman siivunsa teknologisen kehityksen jaettavasta kakusta. Palvelualoilla kasvupotentiaali on tulevaisuudessakin suurin, ja nähtäväksi jää, kasvavatko erot entisestään lähivuosina.

Kuvio. Eri sektoreiden osuus globaalista BKT:sta 2011-2022. Lähde: Statista.