Ruuvit löysällä? Ei rahapolitiikassa

Neutraali korko määrittelee sen, koska rahapolitiikka on kiristävää ja koska elvyttävää. Se oli pitkään laskusuunnassa, mutta sen estimaatit ovat hiljalleen kääntyneet nousuun. Ero neutraalin koron ja todellisen korkotason välillä on noussut historiallisen suureksi, eli rahapolitiikan ruuvi on nyt ”talouden tasapainoon” nähden todella kireällä.

Mikä on neutraali korko?

Neutraali korkotaso on keskuspankkiireille tärkeä työkalu, sillä sen avulla luokitellaan rahapolitiikkaa joko kiristävään, neutraaliin tai elvyttävään. Mikäli ohjauskorko on neutraalilla korkotasolla, keskuspankki ei vaikuta mm. inflaatioon sitä kiihdyttäen tai hidastaen. Neutraalin koron määräytymiseen vaikuttavat muutokset keskuspankin tavoitteiden taustalla: euroalueella inflaatiokehitys ja USA:ssa tämän lisäksi myös työllisyyskehitys. Näiden muodostumiseen vaikuttavat lähinnä muutokset talouden potentiaalisessa kasvussa, työn tuottavuudessa, väestön (ja samalla työvoiman) kasvussa ja korkojen aikapalkkiossa (sijoittajien vaatimassa epävarmuus- tai riskilisässä) eli osaltaan samoissa tekijöissä, jotka määrittelevät talouskasvua pitkällä aikavälillä.

Määrittely hankala tehtävä

Neutraalin koron taustalla olevia tekijöitä ei ole helppo arvioida, joten itse korkotason määritteleminenkin on hyvin hankalaa. Keskuspankkiirien puheita tarkastellessa näyttää siltä, että neutraali korkotaso laski sekä euroalueella että USA:ssa finanssikriisin jälkeen. Osaltaan tähän on vaikuttanut heikentynyt työn tuottavuuskehitys, osaltaan ennusteet väestönkasvun hidastumisesta. Esimerkiksi Federal Reserven pääjohtaja Jerome Powell on myöntänyt, että neutraalin koron määritteleminen on vaikeaa ja konsensus taitaa olla yksimielinen ainoastaan siitä, että korko laski takavuosina. Mielipiteiden kirjo keskuspankin sisällä lisää rahapolitiikkavirheen riskiä: koska neutraalia korkoa ei onnistuta täysin määrittelemään, rahapolitiikasta voi tulla liian nopeasti liian kiristävää tai elvyttävää.

Tuoreimpien tutkimusten mukaan neutraalissa korossa olisi ollut nousupaineita koronapandemian tuomien talouden epätasapainojen jälkeen. Bloombergin aikaisempien arvioiden mukaan neutraali korko voisi Yhdysvalloissa nousta noin prosenttiyksikön verran vuoteen 2050 mennessä. Nimellisesti tämä tarkoittaisi sitä, että 10-vuotinen velkakirjakorko asettuisi 4,5-5 %:n välille. Syitä nousulle on useita, joista päällimmäisiä ovat suurempi julkisen sektorin lainanotto, investointikysynnän lisääntyminen vihreän siirtymän kautta ja tätä kautta vahvistuva talouskasvunäkymä. Toki neutraalia korkoa tyypillisesti laskevat tekijät, kuten väestön ikääntyminen, vaikuttavat taustalla, mutta korkoa nostavat seikat dominoivat lähivuosikymmeninä.

Neutraalin koron nostoa puoltavat myös Federal Reserven avomarkkinakomitean ennusteet. Arviot pitkän aikavälin korkotasosta ovat nimittäin hiljalleen nousseet ja ovat nyt 2,6 %:n paikkeilla.

Euroalueella hyvin kireää rahapolitiikkaa

Euroalueella talousnäkymä ei ole yhtä vahva kuin Yhdysvalloissa, ja neutraalia korkotasoa pidetään USA:ta alhaisempana. EKP:n pääekonomisti Philip Lane toi jo vuonna 2020 esiin sitä, että arviot neutraalista korosta ovat valahtaneet jo negatiivisenkin puolelle. Viimeisimpien Bloombergin estimaattien mukaan neutraali korkotaso on kuitenkin noussut hieman yli prosentin tuntumaan. Ero ohjauskoron tasoon on sen sijaan kasvanut 3 %-yksikköön, eikä yhtä suurta eroa ole nähty vielä kertaakaan euroalueella. 

Lähde: Bloomberg

Nykyisellä korkotasolla EKP tekee siis jo hyvin kireää rahapolitiikkaa ”talouden kuntoon” nähden. Ei siis ihme, että keskuspankin seuraavia koronlaskuja odotetaan kuin kuuta nousevaa etenkin meillä Suomessa, jossa korkoherkkyys on vaihtuvien korkojen suuren osuuden vuoksi suurempaa kuin muualla ja velkasuhteet kasvaneet.

Velkasuhde kotitalouksissa ja yrityksissä. Lähde: TS Lombard.