Säästämisasteen lasku kertoo paitsi vallitsevasta suhdanteesta, myös talouden puskureista

Säästämisaste, eli säästöjen osuus käytettävissä olevista tuloista, on ollut Suomessa dramaattisessa laskussa finanssikriisin jälkeen. Viimeisimpien tietojen mukaan aste on painunut jo negatiiviseksi, mikä tarkoittaa sitä, että kotitalouksien kulutus ylittää käytettävissä olevien tulojen määrän, sillä kulutus on säästämisen vastakohta. Velkaantumiselle on kaksi olennaista syytä: vahva taloussuhdanne on kasvattanut kotitalouksien talousluottamusta ja rohkaissut niitä kuluttamaan ja toisaalta matala korkotaso on siirtänyt varoja säästöistä kulutukseen. Nollan tuntumassa oleva korkotaso euroalueella on painanut mm. talletustilien korot todella mataliksi, joten tuottoa on haettu muualta, mm. asuntomarkkinoilta. Paitsi säästöjen arvoa syövä inflaatio, myös matalat korot ovat siis säästäjän kannalta huonoja asioita.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen säästämisaste on alhainen. Viimeaikainen laskeva kehitys on kuitenkin tyypillistä myös muissa talouksissa aina USA:ta ja euroalueen keskiarvoa myöten. Sen sijaan Saksassa säästämisaste on aina ollut euroalueen keskiarvoa korkeampi, viime vuonna noin 17 prosentin tuntumassa, joten saksalaiset kärsivät matalista koroista suhteellisesti eniten.

Hyvinä aikoina säästämisasteen lasku ei ole ongelma, mutta suhdannekehityksen taittuessa säästöjen luomien puskureiden puuttuminen tarkoittaa sitä, että laskusuhdanteen mukanaan tuomat negatiiviset tekijät heijastuvat yksityiseen kulutukseen. Ongelma ei ole ehkä vielä merkittävä, mutta vuosikausia negatiivisena pysyttelevä säästämisaste alkaa ennen pitkää laskea myös kulutusnäkymiä, sillä ”kädestä suuhun” eläminen ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Lisäksi merkittäväksi ongelmaksi kasvaa velan muodostuminen, mikäli velan kohteen (Suomessa useimmiten asunnon) arvo laskee ja samaan aikaan taloussuhdanne heikkenee (maksukyvyttömyysriski nousee esimerkiksi työttömyyden uhatessa). Siksi säästöistä huolehtiminen myös hyvinä aikoina on positiivinen asia jo oman mielenrauhankin vuoksi.

Tarkennus 12.7. Suomen ja muiden talouksien säästämisasteet eivät ole suoraan vertailtavissa keskenään tilastollisten erojen vuoksi, siksi ne ovat erillään kuvioissa. Alemmassa kuviossa euroalueen lukujen lähteenä on Datastream/EKP, ja sen lukujen mukaan Suomen säästämisaste olisi kuuden prosentin tuntumassa. Joka tapauksessa EKP:nkin luvut näyttävät, että suomalaisten säästämisaste on euroalueen keskiarvoa selvästi alempi ja puolittunut vuodesta 2010. Huomiosta kiitos tarkkasilmäiselle lukijalle!