Saksan sijoittajaluottamus jäi odotuksista, Suomen työttömyys jatkoi laskuaan
Euroalueelta saatiin eilen vaihteeksi odotuksista jääneitä talouslukuja muutoin vahvan sarjan jatkeeksi, kun Saksan sijoittajaluottamus jäi odotuksista elokuun osalta. Sijoittajaluottamusta kuvaava Zew-indeksi jäi elokuussa tasolle 10,0, mikä oli alin lukema lokakuun 2016 jälkeen. Samalla indeksi oli laskussa kolmatta kuukautta peräkkäin. Etenkin vientisektorin haasteet koettelevat nyt saksalaissijoittajien talousnäkymiä. Merkittäväksi tekijäksi viimeaikaiselle luottamuksen laskulle on nimittäin pidetty Saksan autoteollisuuden päästöskandaalia: heinäkuussa EU-valvojat käynnistivät tutkimuksen mahdollista autoteollisuuden kartellia koskien. Kartelli olisi toiminut etenkin dieselpäästöjen hinnoittelun takana. Käytännössä tutkimukset koskevat Saksan kaikkia suuria autovalmistajia, ja ovat eittämättä kolaus autoteollisuuden maineelle.
Yhtenä syynä sijoittajaluottamuksen laskuun on myös valuuttakurssien tuomat haasteet vientisektorilla. Etenkin rajusti dollaria vastaan vahvistunut euro koettelee saksalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä ja on näillä näkymin jäämässä pysyvämmäksi tekijäksi. Kokonaisuudessaan Saksan talouskuva on edelleen vahva, kiitos erittäin vahva kotimaisen kysynnän ja kasvavien investointien sekä kapasiteetin käyttöasteiden. Saksan talous on toiminut koko euroalueen kasvumoottorina, eikä se ole lähiaikoina ratkaisevasti hyytymässä. Q2:lla Saksan talous kasvoi 2,1 % vuodentakaisesta ja maanantaisessa raportissa maan keskuspankki povasi maan talouskasvun ylittävän kuluvana vuonna sen oman, 1,9 prosentin, ennusteen. Euroalueen talousluottamusluvut saavat jatkoa tänään, kun markkinoilla julkaistaan tiedot elokuun ostopäällikköindekseistä ja kuluttajaluottamuksesta.
Talouden suopea suhdanne on tarttunut yhä selvemmin myös Suomeen, jossa vaikutukset näkyvät mm. hitaasti, mutta vakaasti kasvavana työllisyytenä. Tilastokeskuksen eilen julkaisemien tietojen mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 7,5 %, eli 0,3 %-yksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Kausitasoitettu trendi oli 8,6 %. Vastaavasti työllisyysasteessa oli kasvua 72,0 %:iin (vuosi sitten 71,1 %). Erityisen positiivista tilastossa olivat tiedot nuorisotyöttömyyden laskusta ja piilotyöttömien (työvoiman ulkopuolella oleva, joka haluaisi ansiotyötä, mutta ei ole sitä etsinyt viim. neljän viikon aikana) määrän supistumisesta vuodentakaiseen nähden.
