Suomenkin kasvu kuluttajien varassa, mikäli maailmankauppa sakkaa
Maailmantalouden kasvuhuolet ovat vieneet yhä enemmän tilaa markkinoilla. Epävarmuus vaikuttaa kuvaavan talouskehitystä tänä vuonna, sillä erilaisia uhkia talouskasvulle on kertynyt horisonttiin. Vielä keväällä 2018 uskottiin, että korkeasuhdanne jatkuu, mutta nyt markkinasentimentti on selvästi pessimistisempi tulevaisuuden suhteen. Suomen talous on pärjännyt viime vuodet yllättävänkin hyvin mukana euroalueen talouskasvussa, ja viimeisen kahden vuoden ajan kasvun kulmakerroin on ollut jopa muuta euroaluetta jyrkempi. Maailmankaupan kasvun tasaantuminen ja globaalin suhdanteen heikentyminen on kuitenkin jättänyt jälkensä viime kuukausina myös Suomen talouslukuihin. Tämä on vaikuttanut myös vuoden 2019 talousennusteisiin, ja esimerkiksi valtiovarainministeriö povasi joulukuussa 1,5 %:n kasvua vuodelle. Suomi olisi siis palaamassa takaisin normaaliin talouskasvun osalta, ja mikäli ennustettu lukema toteutuu, olisi se edelleenkin kohtuullinen. Nyt käymme läpi keskeisiä kasvun tekijöitä ja siihen liittyviä riskejä.
Talouskehitystä melko ajantasaisesti kuvaavat luottamusindikaattorit ovat kääntyneet melko jyrkkäänkin laskuun viime kuukausien aikana sekä kuluttajasektorilla että teollisuudessa. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, molemmissa luottamus oli historiallisestikin korkealla tasolla vielä viime vuoden vaihteessa. Nyt ratkaisevaa onkin se, kuinka kauan lasku jatkuu, eli onko kyseessä kestävä paluu normaaliin, maltillisen kasvun talousympäristöön, vai heikkeneekö tilanne entisestään.
Kuluttajien ja kotimarkkinakysynnän varaan nojaudutaan, kun maailmantalouden suhdanne heikkenee, ja tilanne on sama nytkin, Suomalaisella kuluttajalla on asiat tällä hetkellä suhteellisen hyvin. Työttömyysaste on ollut tasaisessa laskussa ja työllisyysaste puolestaan noussut, reaalipalkkoihin odotetaan kasvua ja rahapolitiikka euroalueella on edelleenkin vahvasti elvyttävää. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa oli vuodenvaihteessa kuitenkin käänne huonompaan erityisesti Suomen talouden kehityksen osalta, vaikka usko omaan talouteen pysyi edelleen kohtuullisen vahvana. Kuluttajien odotuksiin vaikuttavat paitsi muutokset talousympäristössä (suomalaisyritysten kysynnän vaikutus työllisyyteen), myös uutiset siitä, että EKP saattaa alkaa hiljalleen kiristää rahapolitiikkaansa tämän vuoden lopussa. Nousevat euribor-korot jarruttaisivat etenkin asuntovelkaisten kotitalouksien kulutussuunnitelmia, kun korkokustannukset hiljalleen kasvavat. Koronnostot tulevat kuitenkin olemaan hyvin verkkaisia, ja korko-odotuksiin täytyy suhtautua varauksella, sillä nopeasti hiipuva talouskasvu- ja inflaationäkymä laittaisi todennäköisesti stopin myös koronnostoille. Elvyttävän rahapolitiikan aikakauden jatkuminen toisi mukanaan kuitenkin vain laihaa lohtua, sillä heikentyvä taloussuhdanne vaikuttaisi negatiivisesti myös työllisyyslukuihin.
Kuluttajasektoria selkeämpi muutos on viime kuukausina tapahtunut yritysten vienti- ja investointiympäristössä, joihin maailmankauppaan liittyvät epävarmuus (lähteenä Brexit-neuvottelut, kauppasota, Kiinan talouskasvun hidastuminen) on jo heijastunut. Suomalaisten hyödykkeiden ja palvelujen vienti painui Q3:lla negatiiviseksi ja kiinteiden investointien kasvu on tyssännyt tyystin (ks. kuviot alla).
Vuodentakainen taso on toki korkea, mutta epävarmuustekijät eivät ole näkemyksemme mukaan poistumassa markkinoilta hetkeen, mikä uhkaa painaa vienti- ja investointilukuja edelleen. Esimerkiksi USA:n ja Kiinan välisissä kauppaneuvotteluissa vallitseva ”välirauha”, eli 90 päivän tauko uusien tuontitullien asettamisessa, jatkuu vielä pitkälle tämän vuoden puolelle eikä ole millään tavalla tae neuvottelujen onnistumisesta. Myös Brexit-neuvottelujen vaikea tilanne tuo oman riskinsä EU:n sisäiseen kauppaan. Kiinasta on puolestaan saatu jatkuvasti pettymyksen tuoneita talouslukuja, viimeksi eilen. Maailman toiseksi suurimman talouden talousnäkymän heikentyminen heijastuisi myös meihin, sillä Kiina on kasvattanut jatkuvasti rooliaan kauppakumppanina. Epävarmuustekijöitä on siis useita, mutta toisaalta niiden poistuessa voidaan kuluvastakin vuodesta saada kohtuullinen ja saavuttaa talouskasvuennusteet.