Tammi-syyskuun 2024 tulos - Q&A

Sampo-konsernin kasvu säilyi vahvana ja alla olevat trendit positiivisina tammi-syyskuussa 2024, minkä ansiosta underwriting-tulos kasvoi vaihtelevassa vahinkoympäristössä. 

Tulos ennen veroja vahvistui 20 prosenttia 1 340 miljoonaan euroon (1 113) tammi-syyskuussa 2024. Tulosta tukivat parantunut underwriting-tulos sekä nettorahoitustuloksen kasvu, joka oli seurausta sijoitusten markkina-arvojen noususta. Kolmannella neljänneksellä tulos ennen veroja kasvoi 11 prosenttia 432 miljoonaan euroon (391).

Osakekohtainen tulos oli 1,94 euroa (1,86). Osakekohtainen operatiivinen tulos parani 2 prosenttia 1,68 euroon (1,65) korkeamman underwriting-tuloksen ja omien osakkeiden takaisinostojen siivittäminä. Kolmannella neljänneksellä osakekohtainen tulos oli 0,64 euroa (0,73) ja osakekohtainen operatiivinen tulos 0,59 euroa (0,58).

Konsernin yhdistetty kulusuhde oli 84,6 prosenttia (84,2) tammi-syyskuussa 2024 ja 82,5 prosenttia (85,1) kolmannella neljänneksellä. Tammi–syyskuun tuloskehityksen myötä Sampo on pitänyt ennallaan näkymänsä vuoden 2024 konsernitason yhdistetyksi kulusuhteeksi odottaen koko vuoden kulusuhteen olevan 83–85 prosenttia.

 
Sampo-konserni ylsi kolmannella neljänneksellä 8 prosentin kasvuun kiintein valuuttakurssein. Mitkä olivat keskeisimmät kasvuajurit?

Kasvua tuki edelleen hyvä kehitys kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta erityisesti Ison-Britannian liiketoiminta erottui edukseen kolmannella neljänneksellä, mikä oli jatkumoa alkuvuonna nähdylle kehitykselle.

Pohjoismaissa suurimmalla liiketoiminta-alueellamme, Henkilöasiakasliiketoiminnassa kasvua kertyi kiintein valuuttakurssein 4,3 prosenttia. Tätä tuki hyvänä jatkunut kehitys operatiivisissa päämäärissämme – esimerkiksi henkilövakuutuksissa nähtiin 8 prosentin kasvu ja digitaalinen myynti kasvoi 13 prosenttia. Moottoriajoneuvovakuutuksissa sen sijaan uusien autojen heikkona jatkunut myynti painoi edelleen kehitystä. 

Yritysasiakasliiketoiminnassa kasvu oli 3,7 prosenttia kiintein valuuttakurssein, sillä pk-yritysasiakkaissa hyvänä jatkunutta kasvua varjosti verkkainen kehitys työntekijöiden lakisääteisissä tapaturmavakuutuksissa Suomessa. Suuryritysasiakasliiketoiminnassa bruttomaksutulo laski kiintein valuuttakurssein 33 prosenttia, sillä pienellä joukolla suuria vakuutussopimuksia alkamispäivä siirtyi kolmannen neljänneksen sijaan neljännelle vuosineljännekselle. Ilman alkamispäivän siirtoa kasvu olisi ollut kiintein valuuttakurssein 3,7 prosenttia. 

Topdanmarkin kehitys oli vankkaa bruttomaksutulon kasvaessa 12 prosenttia, mitä tuki Oona-yrityskauppa ja 8 prosentin orgaaninen kasvu.

Isossa-Britanniassa hinnoittelu on säilynyt vuonna 2024 varsin vakaana ja siten otollisena kasvulle. Kolmannella neljänneksellä Hastingsin voimassa olevat vakuutussopimukset kasvoivat vuoden takaisesta 11 prosenttia 3,8 miljoonaan, kun toisen neljänneksen lopussa määrä oli 3,6 miljoonaa. Kasvua tuki 8 prosentin kasvu moottoriajoneuvovakuutuksissa ja 30 prosentin kasvu kotivakuutuksissa. Vahva kasvu vakuutussopimuksissa yhdistettynä vuonna 2023 toteutettuihin suuriin hinnankorotuksiin kasvatti bruttomaksutuloa 28 prosenttia paikallisessa valuutassa.

Miten Sammon underwriting-kannattavuus kehittyi kolmannella neljänneksellä?

Sääolosuhteet olivat kolmannella neljänneksellä tavanomaiset, kun taas viime vuoden vertailukaudella nähtiin useita vakavia säävahinkoja, joita aiheuttivat erityisesti Hans-myrsky sekä Oslossa, Norjassa koetut rankkasateet. Näin ollen vakavilla säävahingoilla oli vain 0,7 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen, kun vertailukaudella vaikutus oli 4,8 prosenttiyksikköä.
Odotettua runsaammat suurvahingot kuitenkin osin kumosivat suotuisampien sääolosuhteiden tuoman hyödyn. Suurvahingoilla oli 2,8 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen.

Kaiken kaikkiaan konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,7 prosenttia, mitä tuki vahva kehitys Isossa-Britanniassa ja vakaana säilynyt kehitys Pohjoismaissa.
Underwriting-tulos nousi 31 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja 32 prosenttia raportoidusti 374 miljoonaan euroon (284) vahvan kasvun ja vankan alla olevan kehityksen tukemina. 

Miten korvausinflaatio kehittyi Sammon päämarkkinoilla?

Korvausinflaatio jatkoi maltillista hidastumistaan sekä Pohjoismaissa että Isossa-Britanniassa.

Pohjoismaissa korvausinflaatio on nyt noin 4 prosentissa. Rakentamisessa korvausinflaatio jatkoi hidastumistaan, mutta moottoriajoneuvopuolella korvausinflaatio pysytteli edelleen korkeahkona. Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvojen korvausinflaatio on laskenut noin 7–9 prosenttiin (high-single digit) vuonna 2023 nähdystä noin 12 prosentista.

Miten korkojen jyrkkä lasku vaikutti Sammon tulokseen kolmannella neljänneksellä?

Underwriting-tuloksen osalta korkojen lasku tarkoitti pienempää hyötyä diskonttovaikutuksesta. Kolmannella neljänneksellä diskonttauksella oli 2,4 prosenttiyksikön vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen, mikä oli puolestaan 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vertailukaudella. Tämä tarkoittaa noin 15 miljoonaa euroa alhaisempaa diskonttohyötyä.

Nettorahoitustulosta tarkastellen laskeneet korot vaikuttivat toisaalta positiivisesti kasvattaen omaisuuserien arvoa korkoinstrumenttien markkina-arvon nousun kautta, mutta vastuupuolella toisaalta negatiivisesti diskonttokorkojen muutoksien kautta. Koska lyhyet korot laskivat jyrkemmin kuin pitkät korot, nettovaikutus Sammon nettorahoitustulokseen oli positiivinen, sillä korkosalkkumme duraatio on matalampi kuin vakuutusvelkojemme duraatio.

Sijoitusten nettotuotot kasvoivat 340 miljoonaan euroon (127), josta 201 miljoonaa kertyi korkosijoitusten markkina-arvojen noususta. Konsernin efektiivinen korkotuotto pysyi vakaana 4,0 prosentissa, kun taas korkotuotto markkina-arvoin laski 4,1 prosenttiin toisen neljänneksen 4,7 prosentista.

Vastuiden puolella vakuutuksen nettorahoitustuotoissa tai -kuluissa nähtiin iso heilahdus, sillä ne painuivat -212 miljoonaa euroa tappiolle (29). Heilahdusta selitti se, että diskonttokorkojen muutoksella oli -156 miljoonan euron negatiivinen vaikutus, kun taas vertailukaudella vaikutus oli 102 miljoonaa euroa positiivinen.

Sammon raportoitu osakekohtainen tulos laski kolmannella neljänneksellä 12 prosenttia 0,64 euroon, mutta osakekohtainen operatiivinen tulos nousi 2 prosenttia 0,59 euroon. Mikä selittää näiden eroa?

Raportoidun osakekohtaisen tuloksen laskua selitti se, että vertailukausi oli viimeinen neljännes, jolloin Mandatum oli vielä osa konsernia ennen jakautumista. Vertailukaudella osakekohtainen tulos oli 0,73 euroa, josta 0,59 euroa kertyi jatkuvista liiketoiminnoista ja 0,14 euroa Mandatumin tuloksesta. Näin ollen raportoitu osakekohtainen tulos jatkuvista liiketoiminnoista itse asiassa vahvistui 8 prosenttia.

Osakekohtainen operatiivinen tulos toimii pohjana osingonjakosuhteelle ja siitä on oikaistu realisoimattomat sijoitustuotot tai -tappiot, vastuupuolen markkina-arvojen muutokset sekä tiettyjä teknisiä vaikutuksia. Kolmannella neljänneksellä operatiivista osakekohtaista tulosta tuki underwriting-tuloksen kasvu. Tämä jäi kuitenkin osin alhaisempana realisoituneiden sijoitustuottojen varjoon, sillä ne saattavat vaihdella neljänneksittäin sijoituspäätöksistä riippuen.

Miten Topdanmarkin integrointi etenee?

Vaihtotarjous toteutettiin onnistuneesti syyskuussa ja vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely saatiin päätökseen lokakuussa. Integraatioprosessi on jo hyvässä vauhdissa, sillä arvioidut 95 miljoonan euron vuosittaiset synergiat on validoitu ja uusi pohjoismainen johtoryhmä perustettu.
Sampo alkaa raportoida synergioiden toteutumisesta vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Myös konsernin raportointisegmentit muuttuvat ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Vuoden 2024 neljännellä vuosineljänneksellä ja koko vuoden 2024 osalta Topdanmark säilyy omana raportointisegmenttinään.

Mirko Hurmerinta,
sijoittajasuhdepäällikkö, Sampo Oyj

Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. www.sampo.com/irblogi