Iranin öljyvalttikortti voi horjuttaa dollarin asemaa

Hormuzinsalmi, jonka läpi on kulkenut 20 % maailman raakaöljystä, on nyt pitkälti suljettu. Se on samalla Iranin taloudellinen valttikortti, joka voi vahvistaa juanin asemaa maailmankaupassa.

Luin äskettäin mielenkiintoisen artikkelin Yleltä, jossa spekuloitiin mahdollisuudella Hormuzinsalmen öljykuljetusten muuttumisesta juan-määräisiksi dollareiden sijaan. Jutussa viitattiin CNN:n uutiseen, jossa lähteiden mukaan Iran olisi päästämässä Hormuzinsalmen läpi öljytankkereita, jos rahti maksettaisiin Kiinan juaneissa.

Öljykaupan ja dollarin yhteys on ollut vahva jo vuosikymmeniä, tarkemmin sanottuna 1970-luvulta lähtien. Öljy on hinnoiteltu dollareissa, mikä on vahvistanut suurten öljyntuottajien asemaa myös länsimaisella markkinalla. Toisaalta öljyn ostajilla on kauppaa tehdessään pitänyt olla hallussaan dollareita, mikä on pönkittänyt dollarin asemaa. BIS:n tilaston mukaan dollari oli selvästi käytetyin maksuväline globaalissa kaupassa vuonna 2025 89 %:n osuudellaan. Toiseksi ylsi euro 29 %:n osuudella Kiinan juanin jäädessä 5. sijalle 9 %:n osuudellaan (osuudet summautuvat yli sataan, koska osin kauppaa käydään useassa valuutassa). Tämä yhteys on tarjonnut öljymarkkinalle ja dollarille toistaiseksi vakautta.

Kansainvälisen kaupan maksuvaluutat, osuudet, %

Lähde: BIS

Kiinan juanin yritys päästä öljyvaluutaksi ei suinkaan ole uusi. Se aloitti jo vuonna 2018 pilottiohjelman, jolla edistettiin juan-määräisiä maksuja raakaöljyn hinnoittelussa. Kahdeksassa vuodessa ei kuitenkaan ole nähty suurta kehitystä, mutta nyt sellaista saatetaan saada ”ulkopuolisen avun” kautta. Mikäli Iranin huhuttu vaatimus toteutuu, Kiina olisi sen merkittävä hyötyjä: Kiina on maailman suurin öljyntuoja, ja lähes 40 % Hormuzinsalmen öljykuljetuksista suuntautuu Kiinaan. Juaneita Kiinassa riittää omasta takaa, mutta länsimaissa niiden hankkiminen ei olisi aivan yksioikoista. sillä kuten edellä mainitsin, juanin asema kaupankäynnissä on pienehkö. Samoin reservivaluuttana se on kuudennella sijalla n. 2 %:n osuudellaan. Öljyn kautta Kiina voisi vahvistaa rooliaan öljymarkkinalla ja lisätä juanin likviditeettiä maailmanlaajuisena maksuvaluuttana. Iran puolestaan voisi lisätä spekulaatiota dollarin mahdin horjumisesta. Huhuilla ei kuitenkaan vielä tiettävästi ole konkretiaa takanaan.

Asian esiin tuleminen kuitenkin osoittaa, että Hormuzinsalmessa on riskien osalta kyse suuremmasta geotaloudellisesta muutoksesta kuin pelkästään öljyn hinnasta. Siihen kiinnitti huomiota myös Ray Dalio tuoreessa kirjoituksessaan. Dalion mukaan Iranin sodan ratkaiseva kysymys on Hormuzinsalmen hallinta. Jos Iran säilyttää vallan salmessa, Yhdysvallat nähdään hävinneenä ja Iran voittajana. Tämä heikentäisi Yhdysvaltojen uskottavuutta, vahingoittaisi maailmantaloutta ja horjuttaisi koko kansainvälistä järjestystä. Historialliset esimerkit osoittavat, että vastaavat tilanteet ovat usein merkinneet suurvaltojen alamäen alkua (esim. Iso-Britannialle Suezin kriisissä). Dalio kirjoittaa, että jos Yhdysvallat epäonnistuu, liittolaisten luottamus heikkenee, pääomien ulosvirta voi kiihtyä ja dollarin asema murentua. Toisaalta onnistuminen vahvistaisi Yhdysvaltojen asemaa ja lisäisi luottamusta sen talouteen ja sotilaalliseen voimaan.