Teollisuusveturi yskähtelee pahasti: Katsaus Kiinan talouteen

Kiina on maailman toiseksi suurin talous, mutta jää edelleen länsimaisittain suhteellisen vähälle huomiolle. Tyypillisesti katseet kääntyvät Kiinaan silloin, kun Euroopassa kasvu hidastuu, sillä esimerkiksi monelle länsimaalle Kiina on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista (ellei tärkein), kun tuotantoketjut läpivalaistaan aivan loppukysyntään saakka. Tuoreessa inderesPodissa käsiteltiin laajalti Kiinan taloutta, kun sain vieraakseni Riikka Nuutilaisen Suomen pankista. Podi on kuunneltavissa täällä.

Kiinan talous toipui koronasuluista nopeasti ja keväällä kasvuluvut olivat lupaavia, mutta syksyä kohti mentäessä kasvu on jälleen näivettynyt. Tämä näkyy myös talouskasvuennusteissa: esimerkiksi Suomen pankin Bofit-tutkimuslaitos laski äskettäin Kiina-ennusteitaan siten, että kuluvan vuoden kasvuennuste on 5 % (aik. 6 %), ensi vuoden 4 % ja vuoden 2025 3 %. Jarruna Kiinan kasvunäkymässä on kotitalouksien jatkunut varovaisuus: säästämisaste on korkealla ja asuntohintojen lasku on aiheuttanut negatiivista varallisuusvaikusta, sillä kiinalaiskotitaloudet sitovat pääomiaan nimenomaan asuntoihin. Vaikka kotitalouksien kulutus normalisoituu, se ei pysty korvaamaan vielä valtiojohtoisia investointeja kasvun kontribuuttorina. Suomen pankki odottaa Kiinan investointien kasvun olevan talouskasvua hitaampaa, mutta investointiaste pysyy korkeana (n. 40 %:ssa).

Korkea velkaantuminen lisää rajoitteita uusille elvytyskierroksille, ja tähän mennessä hallinnon toimet ovat olleet lähinnä kohdistettuja pienempiä toimia. Kiinan julkisen talouden tilannetta on hyvin vaikea arvioida, sillä velkaa ottaa etenkin paikallishallinto, jossa piilovelan määrä on korkea (aiheesta tarkemmin podissa). Rahapolitiikkaakin on kevennetty, mutta suhteellisen pienin askelin sekä lainakorkojen että pankkien reservivaatimusten laskujen kautta. Nettoviennistä on vaikea saada vetoapua taloudelle, sillä kasvu hidastuu myös päämarkkinoilla, kuten Euroopassa. Pitkällä aikavälillä Kiinan talouden on kohdattava länsimaisittain tutut haasteet: väestön ikääntyminen ja ulkomaisten investointien siirtyminen muihin, alhaisempien työvoimakustannusten maihin.