Tulliviima pyyhkäisi ylitsemme

Tammikuu ehti hädin tuskin puoliväliin, kun Valkoisesta talosta jyrähti jälleen. Presidentti Donald Trump uhkasi kahdeksaa maata, mukaan lukien Suomi, korotetuilla tuontitullimaksuilla helmikuusta alkaen. Se voi tärvellä Euroopan viime viikolla jatkuneen pörssinousun.

USA:n ja EU:n välinen vienti, mrd. $

Lähde: LSEG

Suomen lisäksi tulliuhkan alla ovat Tanska, Norja, Ruotsi, Ranska, Saksa ja Iso-Britannia. Uhkan takana on Trumpin mukaan "maiden matkustaminen" geopolitiikan keskiössä olleeseen Grönlantiin  ”tuntemattomin tarkoitusperin”. Trump on kertonut halustaan ostaa Grönlannin, ja useat Euroopan maat ovat jo kertoneet tukevansa Tanskaa. Suomi lähetti Grönlantiin kaksi yhteysupseeria Tanskan pyynnöstä.

Geopolitiikan jännitteet heijastuvat kuitenkin jälleen talouteen, sillä viikonlopun puheessaan Trump kertoi asettavansa helmikuun alusta kahdeksalle maalle ylimääräiset 10 %:n tuontitullit, jotka kesäkuussa nousisivat 25 %:iin. Nykyisellään tullimaksut ovat 10-15 %. On selvää, että toteutuessaan uhka vahingoittaisi Suomen vientiä Yhdysvaltoihin. Vaikutukset Helsingin pörssin yhtiöihin ovat moninaisia, ja niitä on jo aikaisemmin käsitelty täällä. Nähtäväksi kuitenkin jää, oliko puhe lopulta vain sanahelinää ilman konkretiaa.

Yksittäisen maan, kuten Suomen, keinot ovat tässä tilanteessa vähissä, mutta koko EU:n tasolla uhkaan voidaan reagoida ja siihen löytyy myös työkaluja. EU-suurlähettiläät kokoustivat Reutersin tietojen mukaan jo viikonloppuna, ja laajempi hätäkokous on luvassa torstaina.

Keinoja tulliuhalle vastaamiseen on monenlaisia. Ensinnäkin Euroopan unionilla on jo valmiina yli 100 miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaisia tuotteita sisältävä lista, joille se voisi asettaa vastatuontitullit. Tätä valmisteltiin ”vapautuspäivän” jälkeisenä aikana, kun tullinokittelu oli kuumimmillaan. Samaan aiheeseen liittyen EU:lla on myös valta pidättää keskeisiä osia kauppasopimuksestaan Yhdysvaltojen kanssa. Kolmantena ja uutena välineenä olisi pakottamisen vastainen instrumentti (Anti-coersion instrument, ACI), joka on vuonna 2023 perustettu työkalu kolmansien maiden taloudellisia uhkia vastaan. Sen avulla voitaisiin vaikuttaa etenkin palvelujen tuontiin USA:sta. Välineisiin kuuluu esim. tarjouskilpailuihin osallistumisen rajoittaminen: EU:n suuremmissa kilpailutuksissa esim. rakennus- tai puolustussektorilla tarjoukset voitaisiin hylätä, jos sopimuksen tuotteista tai palveluista yli puolet tulevat Yhdysvalloista. Myös niitä palveluita, joilla on kauppataseen ylijäämä EU:n kanssa, voitaisiin rajoittaa, mikä voisi tarkoittaa Amazonin, Microsoftin tai Netflixin kaltaisten jättien toiminnan rajoittamista. Näiden lisäksi suoria ulkomaisia investointeja EU:hun voitaisiin rajoittaa, Yhdysvallat on suurin EU-investointien lähde, joten vaikutukset voisivat olla mittavia. ACI:n käyttöön tuskin kuitenkaan lähdetään ensimmäisten toimenpiteiden joukossa. Sen sijaan EU-johtajat käyttänevät vanhaa sapluunaa, ja ottavat ensin käyttöön vastatullit työkalupakistaan. Joka tapauksessa kauppasodan jäätävä viima pyyhkäisi jälleen Suomenkin yli.