Copyright © Inderes 2011 - present. All rights reserved.
  • Uusimmat
  • Pörssi
    • Aamukatsaus
    • Osakevertailu
    • Pörssikalenteri
    • Osinkokalenteri
    • Analyysi
    • Artikkelit
    • Sisäpiirin kaupat
  • inderesTV
  • Mallisalkku
  • Foorumi
  • Premium
  • Femme
  • Opi
    • Sijoituskoulu
    • Q&A
    • Analyysikoulu
  • Meistä
    • Seurantayhtiöt
    • Tiimi

Uhmaako Federal Reserve Trumpia?

– Marianne PalmuEkonomisti

Federal Reserve teki joulukuussa odotetun korkopäätöksen ja nosti ohjauskorkoaan jo neljättä kertaa vuoden 2018 aikana. Presidentti Trumpia päätös ei miellyttänyt, sillä hän viesti kokousta edeltävillä tviiteillään keskuspankin ”tulleen hulluksi” ja nousseiden korkojen olevan jo merkittävä uhka USA:n taloudelle. Kokouksen jälkeen Trump ”ajatteli ääneen” ja pohti Fedin pääjohtajan Jerome Powellin erottamista. Keskuspankin ja presidentin välit ovat julkisuuden perusteella kireät ja hyvä niin, sillä se kertoo rahapolitiikan riippumattomuudesta. Tai oikeastaan keskuspankin ei pitäisi lainkaan huomioida poliittisia vaikutusyrityksiä. Lieneekin perustellumpaa kysyä, uhmasiko keskuspankki Trumpia vai toteuttiko se vain keskeistä tehtäväänsä, eli tuki toimillaan Yhdysvaltain hintavakautta.

Viimeksi kirjoitin keskuspankin itsenäisyydestä kesällä, kun Turkin tilanne kuohutti markkinoilla. Presidentti Erdogan paheksui tuolloin keskuspankin korkopolitiikkaa, ja uskoi nousevien ohjauskorkojen pikemminkin kiihdyttävän inflaatiota kuin hidastavan sitä. Turkin keskuspankki kuitenkin piti linjansa, ja nosti ohjauskorkoaan reilusti syksyllä. Rahapolitiikan muutosten seurauksena inflaatiokin talttui tämän jälkeen ja liiran syöksy euroa ja dollaria vastaan vakautui.

Keskuspankkien itsenäisyys on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi, koska siihen kohdistuvat vaikutusyritykset ovat lisääntyneet viime aikoina. Itsenäisyyttä pitää kuitenkin vaalia, sillä akateeminen tutkimuskin on todistanut, että itsenäisyys korreloi alhaisen inflaation kanssa. Mikäli poliittinen painostus menisi läpi keskuspankin politiikassa, vähentäisi se luottamusta rahapoliittisia tavoitteita, kuten hintavakautta, kohtaan. Pahimmillaan luottamuspula voisi johtaa inflaatio-odotusten kovaan nousuun ja tätä kautta korotuksiin hinnoissa sekä ongelmiin rahoitusjärjestelmässä. Poliittisuus veisi todennäköisesti keskuspankkia kohti lyhytkatseista vaalisykliajattelua, mitä voisi tehdä rahapolitiikasta yhtä vaikeasti ennakoitavaa kuin nykyisestä poliittisesta ilmapiiristä (vrt. kauppasota). Tämä tuskin on yhdenkään osakemarkkinaa seuraavan toiveissa.

Luetuimmat artikkelit

Voittajan kirous
06.07.2025 Artikkeli
Yhdysvallat velkaantuu ja dollari heikkenee: Onko eurosta turvasatamaksi?
04.07.2025 Artikkeli
Pörsseissä ongitaan taas uusia huippuja, politikointi päällä Fed-valinnoissa
29.06.2025 Artikkeli
Euroopan talouskasvu murrosvaiheessa: Mikä vielä pidättelee Eurooppaa?
27.06.2025 Artikkeli
Inderesin tuorein Playbook
10.06.2025 Artikkeli
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke
Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.