USA: Hiljainen helpotuksen huokaus inflaatioluvuista

Yhdysvaltain pörsseissä hermoillaan nyt urakalla, mutta keskiviikkona julkaistut inflaatioluvut eivät siihen antaneet lisäpainetta. Helmikuun inflaatioluvut alittivat odotukset niukasti.

Tammikuun luvut osoittivat inflaatiokärpäsen killuvan itsepintaisesti Yhdysvaltain taloussopassa, mutta helmikuu tarjosi pientä helpotusta. Hintojen nousu laantui kuukausitasolla 0,2 %:iin (tammikuussa 0,5 %) ja vuodentakaisesta 2,8 %:iin (tammikuussa 3,0 %). Positiivista on sekin, että pohjahintoja (inflaatio pl. ruoka ja energia) kuvaava indeksi on nyt vuodentakaisesta alimmillaan aikoihin, kun helmikuussa nousua saatiin 3,1 %, ja se lähestyy vihdoin 3 %:n rajapyykkiä. Edelleen hinnat laukkaavat kuitenkin kaukana Federal Reserven 2 %:n hintavakaustavoitteesta.

Inflaationäkymä on nyt entistä harhaisempi tuontitullien vuoksi. Valkoisen talon tullipolitiikka Kanadaa vastaan on ollut yhtä soutamista ja huopaamista, ja vastauksena USA:n 25 %:n tulleille teräkselle ja alumiinille EU päätti keskiviikkona asettaa vastatulleja USA:n tuonnille. Tullien alaisuuteen tulisi arvoltaan 26 miljardin tuonti Yhdysvalloista, mikä on saman verran kuin teräs- ja alumiinitullien kohteena oleva EU-vienti USA:han. Tullien kohde, mm. veneet ja moottoripyörät, ovat tuttuja jo Trumpin ensimmäiseltä kaudelta, jolloin EU sovelsi niitä ensimmäistä kertaa. Euromaista Saksalle USA:n tullien vaikutus on suurin, sillä se on USA:n 7. suurin teräksen tuoja. Kokonaisuudessaan uusien tullien vaikutus talouskasvuun ja inflaatioon on vielä marginaalinen, mutta niiden laajentuminen on täysin mahdollista.

Lähde: LSEG Datastream

Lisäksi näyttää siltä, että Donald Trump on nyt tullien kanssa tosissaan. WSJ:n tuoreessa artikkelissa käsiteltiin Valkoisen talon taloustiedotuksen poukkoilua ja sitä, että moni yritysjohtaja on jo huolissaan heikosta näkyvyydestä talouspolitiikkaan. Lisäksi Trumpin talousneuvonantajat kertoivat, että presidentti on nyt kasvaneesta paineesta huolimatta ”päättäväisempi kuin koskaan”, mitä tulee kauppapolitiikkaan. Trump seurasi osakemarkkinaa ensimmäisellä kaudellaan ahkerasti ja antoi sen vaikuttaa päätöksentekoon, mutta nyt artikkelin lähteiden mukaan tullit menevät pörssikehityksen ohi. Suunnanmuutoksen vuoksi riskit kauppasodan laajenemiselle ja sen inflatorisille vaikutuksille Atlantin molemmin puolin ovat siis kasvaneet.