Vaihteleva viikko takana, isku Iraniin voi viedä mustan kullan hinnan uusiin ulottuvuuksiin

Viime viikko oli Helsingissä nousuviikko, mutta laajemmin Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytiin punaisen puolella muutenkin kuin hellelukemissa. Federal Reserve päätti pitää katseet inflaatiossa ja jätti ohjauskoron ennalleen keskiviikkona. Viikonloppuna Donald Trump painoi MAGA-lippiksen tiukasti päähänsä ja päätti tehdä iskun Iranin ydinasekohteisiin. Tapahtumaa siis riitti.

Uutistietojen mukaan Yhdysvallat iski varhain sunnuntaina kolmeen Iranin ydinlaitoskohteeseen. Myöhemmin sunnuntaina presidentti Trump ehti jo julistamaan Iranin ydinohjelman tuhotuksi, mutta vahvistusta kohteisiin tehdyistä tuhoista ei ole saatu. Joka tapauksessa iskut aiheuttivat ydinohjelmaan valtavan takaiskun, vaikkei olisi täyttä tuhoa tehneetkään. WSJ:n mukaan Yhdysvaltain iskut säästivät muun maailman ”sietämättömältä riskiltä”, jonka Iranin ydinpelote aiheutti. Tunnelma on kuitenkin edelleen jännittynyt ja seuraavaksi odotetaan Iranin vastausta iskuihin. Toki Irania kohtaan uhkakin on suuri, sillä Trump on sanonut, että vastaa suurella voimalla Iranin mahdollisiin toimiin.

Kun Lähi-idän geopoliittiset jännitteet kasvavat, näkyy se ensimmäisenä öljymarkkinalla. Brent-laadun hinta onkin ottanut jo noin 20 %:n kirin kesäkuussa, kun sijoittajat spekuloivat Lähi-idän öljyjättien tuotanto-ongelmilla. Hinta on kuitenkin edelleen alle 80 dollarin barrelilta, ja tyypillisesti talousvaikutuksista aletaan varoitella vasta kolminumeroisissa luvuissa. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että jos öljyn hinta ylittää 100 dollaria barrelilta, leikkaa se globaalista talouskasvusta prosentin ja kiihdyttää inflaatiota saman verran. Suurimpia kärsijöitä tässä stagflatorisessa skenaariossa ovat öljyn nettotuojat, kuten Eurooppa.

Keskeisessä roolissa öljyn hintakehityksessä ovat tärkeimmät öljyn kuljetusreitit, kuten Omanin ja Iranin välissä oleva Hormuzinsalmi, jonka läpi kulkee lähes viidennes maailman öljykuljetuksista. HS:n seurannan ja iranilaislähteiden mukaan Iranin parlamentti olisi sunnuntaina hyväksynyt Hormuzinsalmen sulkemisen, mikä tarkoittaisi myös öljykuljetusten pysähtymistä. Iran on uhkaillut salmen sulkemisella aikaisemminkin, mutta jos se nyt toteuttaisi uhkauksensa, voisi öljyn hinta lähteä vielä rajumpaan nousuun lähipäivinä.

Fed veti henkeä

Federal Reserven keskiviikkoinen korkopäätös osoitti, että keskuspankissakin ollaan hämmentyneinä nykyisen taloustilanteen edessä. Ohjauskorko pysyi ennallaan 4,25-4,5 %:n vaihteluvälillä. Korkopäätöksen yhteydessä julkistetut talousennusteet saattoi tulkita mukavan kyyhkymäisiksi, sillä mediaaniennusteessa povataan kahta ohjauskoron laskua vielä tälle vuodelle. Hajaannus lukujen takana oli kuitenkin silmiinpistävää: 7 avomarkkinakomitean jäsentä odottaa, ettei ohjauskorkoon tehdä enää muutoksia, 2 äänesti yhden laskun puolesta, 8 äänesti kahden laskun puolesta ja 2 povasi kolmea ohjauskoron laskua. Pääjohtaja Powell vielä vähätteli korkoennusteiden voimaa ja sanoi niiden antavan vain vähän, koska tariffien vaikutus on vielä epäselvä.

Samankaltainen hämmennys näkyi myös kokouksen jälkeisistä puheista: Richmondin aluepankin johtaja Thomas Barkin sanoi perjantaina, ettei ole syytä kiirehtiä koronlaskujen suhteen, johtokunnan jäsen Christopher Waller on valmis laskemaan korkoja jo heinäkuussa ja San Franciscon aluepankin johtaja Mary Daly voisi odottaa syksyyn koronlaskujen suhteen. Tilanteen voisi summeerata siten, että vaikka mm. toukokuun vähittäismyynti oli heikkoa, talousdata ei vielä ole ollut tarpeeksi huolestuttavaa kiirehtimään rahapolitiikan keventämisen kanssa. Mikäli taloustilanne heikentyisi, keskuspankki tuskin epäröisi muuttaa linjaansa, mutta toistaiseksi epävarmuuden hernerokkasumussa on vain haparoitava.