Vaihteleva viikko takana, USA:n energianvienti uusiin ennätyksiin
Tiivistelmä
- Viime viikko oli osakemarkkinoilla vaihteleva: Euroopassa laskua, mutta S&P 500 nousi 0,5 %.
- Yhdysvaltain energiavienti saavutti ennätykselliset 12,9 miljoonaa barrelia päivässä, ja LNG-toimitukset kasvoivat Hormuzinsalmen sulkeuduttua.
- USA on lähellä nettovientimaan asemaa raakaöljyssä ensimmäistä kertaa vuoden 2001 jälkeen, ja kaasun osalta tämä on jo saavutettu.
- Eurooppa ja Aasia ovat yhä riippuvaisempia USA:n energiasta, mutta pitkän aikavälin näkymät ovat epävarmat jalostamojen investointitarpeiden vuoksi.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoilla vaihteleva: Euroopassa laskettiin, mutta S&P 500:lle merkittiin nousuviikko. Viikonloppuna saatiin uutisia Fedin pääjohtajanimityksen etenemisestä: oikeuslaitos lopetti rikostutkinnan nykyistä pääjohtajaa Jerome Powellia vastaan, mikä tuo lähemmäs senaatin äänestyksen uuden pääjohtajan valinnasta.
| Indeksit | päätös | muutos 1 vko | vuoden alusta | |
| OMX Helsinki | 13326,6 | -0,8 % | 7,3 % | |
| Eurostoxx 600 | 610,7 | -2,5 % | 3,1 % | |
| S&P500 | 7165,1 | 0,5 % | 4,7 % |
WSJ julkaisi viikonloppuna mielenkiintoisia tilastoja Yhdysvaltain energiaviennistä. Maan raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti saavutti viime viikolla ennätykselliset 12,9 miljoonaa barrelia päivässä. Myös nesteytetyn maakaasun (LNG) toimitukset ovat kasvaneet jyrkästi Hormuzin salmen sulkeuduttua, jonne on jumittunut noin 10 miljoonaa barrelia päivittäisestä globaalista tarjonnasta, eli noin 10 prosenttia maailman öljystä.
Presidentti Trump on julistanut vientikehitystä USA:n "energiadominanssin" voitoksi. Maa on lähellä historiallista käännekohtaa: ensimmäistä kertaa vuoden 2001 jälkeen USA on viikoittaisissa tilastoissa lähes nettovientimaana raakaöljyssä. Kaasun osalta tämä virstanpylväs on saavutettu selvästi aikaisemmin. Lisäksi vienti kasvanee edelleen lähikuukausina, sillä viime viikolla yli 60 tyhjää supertankkeria oli matkalla Meksikonlahden rannikolle. Määrä on kolminkertaistunut sotaa edeltävään aikaan, ja kuljetukset USA:sta suuntautuvat nyt mm. Aasiaan. Esimerkiksi Japani, joka on saanut lähes 95 prosenttia öljystään Lähi-idästä, hakee nyt tiiviimpiä suhteita yhdysvaltalaisiin toimittajiin. USA:n vienti Aasiaan kasvoikin maalis-huhtikuussa noin 30 prosenttia vuodentakaisesta.
Lähde: WSJ
Pitkän aikavälin näkymät ovat kuitenkin epävarmemmat. Aasian jalostamot on suunniteltu prosessoimaan Lähi-idän raskasta ja rikkipitoista raakaöljyä – ei USA:n kevyttä lajiketta. Muutokset vaatisivat kalliita investointeja, jotka kestäisivät vuosia. Hormuzinsalmen avautuessa USA:n energian kuljetuskustannukset tekevät siitä jälleen vähemmän houkuttelevan, joten muutos jäänee väliaikaiseksi.
Lähde: WSJ
Myös Eurooppa on nyt yhä enemmän riippuvainen amerikkalaisesta energiasta. EU saa jo noin 60 prosenttia LNG:stään Yhdysvalloista, ja Trumpin hallinto on käyttänyt energiatoimituksia neuvotteluvälineenä kauppaneuvotteluissa. Lyhyellä aikavälillä vaihtoehtoja onkin vähän. Euroopan on täytettävä maakaasuvarastonsa ennen seuraavaa talvea, ja Aasia tarvitsee USA:n toimituksia korvaamaan Lähi-idän tarjontaa. Lukujen valossa on selvää, että USA:n energiasektori hyötyy Hormuzinsalmen jumeista, joten sota on tässä mielessä myös energiapolitiikkaa.
Luetuimmat artikkelit
