Vastuullisen datakeskuksen peruspilarit: näin hanke rakennetaan kestävälle pohjalle

Datakeskushankkeet ovat mittaluokaltaan poikkeuksellisia investointeja, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmeniksi. Siksi niiden kehittäminen ei ole pelkästään tekninen tai taloudellinen kysymys, vaan strateginen valinta, joka kytkeytyy kunnan ja koko yhteiskunnan kehitykseen.

Suurissa hankkeissa keskeistä ei ole pelkästään lopputulos, vaan se, miten siihen päädytään.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa korostetaan, että suurten energiainvestointien etenemiseen vaikuttaa olennaisesti se, miten prosessi koetaan: ovatko osapuolet voineet osallistua ja onko päätöksenteko ollut johdonmukaista ja läpinäkyvää.

Datakeskushankkeiden kehitys etenee vaiheittain maanomistajakeskusteluista kaavoitukseen ja hankkeen vaikutusten arviointiin. Kyse ei ole yksittäisestä kuulemisesta, vaan prosessista, jossa ymmärrys hankkeesta ja sen vaikutuksista rakentuu pitkäjänteisesti.

Datakeskus on energiahanke, ei pelkkä rakennus

Datakeskuksia ei voi tarkastella irrallisina sähkönkuluttajina. Ne kytkeytyvät suoraan siihen, miten uutta sähköntuotantoa rakennetaan.

Yksi keskeinen ratkaisu tähän on energiapuisto, jossa yhdistyy uusiutuvan energian tuotanto, energian varastointi ja sähkön kulutus datakeskuksissa. Tällöin tuotanto ja kysyntä suunnitellaan yhdessä, ei erikseen.

Esimerkiksi 300 megawatin datakeskus kuluttaa vuositasolla noin 2,6 terawattituntia sähköä. Tämän kattaminen edellyttää noin 790 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, eli käytännössä noin sataa modernia maatuulivoimalaa. Lisäksi tarvitaan varastointia tasapainottamaan tuotannon vaihtelua.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ilman uutta sähköntuotantoa datakeskuksia ei synny.

Keskeiset havainnot:

• 300 MW datakeskus kuluttaa noin 2,6 TWh sähköä vuodessa
• tämä edellyttää noin 790 MW uutta tuulivoimakapasiteettia (tuulivoima ei tuota jatkuvasti, joten kulutus vaatii moninkertaisen määrän tuotantokapasiteettia)
• vastaa noin 100–110 modernia 7,2 MW maatuulivoimalaa
• edellyttää lisäksi varastointia tai muuta tasapainottavaa kapasiteettia

Samalla muodostuu muita paikallisia vaikutuksia: investointeja infrastruktuuriin, työpaikkoja sekä mahdollisuuksia hyödyntää hukkalämpöä. Kun sähköntuotantoa ja varastointiratkaisuja lisätään samanaikaisesti kulutuksen kanssa, voidaan myös hillitä sähkönhinnan nousupaineita. Energiapuisto toimii näin paitsi teknisenä ratkaisuna myös aluekehitystä tukevana kokonaisuutena.

Pelkkä sääntelyn täyttäminen ei riitä

Lainsäädäntö määrittää hankkeiden reunaehdot, mutta ei yksin ratkaise, miten hankkeet toteutetaan.

Vastuullinen kehittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ratkaisuja tarkastellaan laajemmin kuin pelkkien minimivaatimusten näkökulmasta. Tämä näkyy esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisenä, uuden energiainfrastruktuurin rakentamisena sekä aktiivisempana vuorovaikutuksena.

UB Uusiutuva Energian hankkeissa tavoitteena on rakentaa kokonaisuuksia, jotka ovat kestäviä sekä energiajärjestelmän että paikallisen kehityksen kannalta. Tätä ohjaavat myös kestävän rahoituksen periaatteet, kuten SFDR artikla 9 -luokitus, joihin UB Uusiutuva Energia Ky on sitoutunut.

Epävarmuus karkottaa investoinnit

Datakeskukset ovat investointeja, jotka hakeutuvat toimintaympäristöihin, joissa riskit ovat hallittavissa.

Kunnan tasolla tämä tarkoittaa johdonmukaista päätöksentekoa, selkeitä prosesseja ja kykyä viedä hankkeita eteenpäin. Epävarmuus hidastaa investointeja – selkeys mahdollistaa ne.

Sama pätee kansallisesti. Poukkoileva sääntely, pitkät käsittelyajat tai epäselvä linja investointien edellytyksistä johtavat siihen, että hankkeet kaatuvat tai siirtyvät muihin maihin.

Kilpailu investoinneista ei onnistu pelkällä tavoiteasetannalla. Tavoitteiden tukena on oltava ennakoitava ja johdonmukainen investointiympäristö. Suomi ja sen kunnat pystyvät tämän lainsäädännön puitteissa tarjoamaan, jos tavoitteemme on yhteinen ja selkeä.

Kolme tekijää, jotka ratkaisevat datakeskushankkeen onnistumisen

Onnistunut datakeskushanke ei perustu yksittäiseen ratkaisuun, vaan kokonaisuuteen.

Keskeiset tekijät ovat:

• selkeä ja johdonmukainen prosessi, jossa eri osapuolet voivat osallistua hankkeen eri vaiheisiin
• kokonaisvaltainen energiaratkaisu, jossa datakeskus kytkeytyy osaksi energiapuistoa ja laajempaa energiajärjestelmää
• ennakoitava investointiympäristö, joka mahdollistaa pitkäjänteiset investointipäätökset

Kun nämä toteutuvat, datakeskus ei jää irralliseksi investoinniksi, vaan muodostuu osaksi toimivaa ja kestävää kokonaisuutta, joka tukee alueen pitkäjänteistä kehitystä.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Itä-Suomen yliopiston tutkimusta Tuulivoimaan liittyvät oikeudelliset kiistat oikeudenmukaisen siirtymän kipupisteinä : Analyysi valituksista hallinto-oikeuksiin