Verneri Pulkkinen Alokkaan haastavien ajankohtaisten kysymysten äärellä

182. Verneri Pulkkinen Alokkaan haastavien ajankohtaisten kysymysten äärellä

Markkinoita on viime vuosina puhututtanut tekoäly - ihan syystäkin, ja lisäksi sitten ihan viime aikoina erityisesti Lähi-idän tapahtumat ovat aiheuttaneet mm. paljon keskustelua ja panikointia meissä sijoittajissa.

Välillä itseltäni unohtuu katsoa sijoittamisessa pitkälle ja erityisesti kriisit sekä trendikkäät teemat sekoittavat omaa ajatteluani… tosin tekoäly on tullut jäädäkseen, joten puhuminen siitä trendinä, niin kuulostaa ehkä vähättelyltä.

Joka tapauksessa halusin vähän apua meille sijoittajille siihen, että osaisimme katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja lisäksi kykyä tarkastella laajemmin plus vähemmän panikoiden markkinoita, joten esitin Vernerille muutamia kysymyksiä koskien tekoälyä ja kriisejä. 😊

1. Markkinoilla on jatkuvasti kriisejä, ja nehän usein ovat ainakin osittain jo hinnoiteltu kursseihin, lisäksi samalla ne kuitenkin vievät paljon huomiota. Unohtuuko sijoittajilta tällaisissa tilanteissa pidemmän aikavälin kuva ja keskeiset trendit – ja jos/kun unohtuu, miten siihen pitäisi suhtautua?”

Unohtuvat herkästi, ainakin aluksi. Se ei ole yllätys, sillä ihmiset luonnostaan reagoivat nopeasti ja aistinvaraisesti äkillisiin uhkiin. Tällöin pidempi pohdiskelu jää taka-alalle. Itse legenda Warren Buffett on osuvasti veistellyt, että hän voisi sijoittaa vaikka posti tulisi 10 päivää myöhässä. Viesti on, ettei joka asiaan tarvitse tai edes kannata reagoida heti, vaan antaa ensin pölyn tasoittua. Jos sijoittaa ketteriin ja mukautumiskykyisiin yhtiöihin, ne kyllä luovivat eteenpäin eri maailman tilanteissa.

2. Tekoäly on kiistatta valtavan suuri ja merkittävä trendi, mutta voiko sen ja muiden trendikkäiden teemojen ympärille syntyvä valtava huomio johtaa siihen, että markkinoilla jää vähemmälle huomiolle muita tärkeitä (ehkä tylsiä ja epäseksikkäitä) pitkän aikavälin trendejä – ja samalla myös aliarvostettuja mahdollisuuksia?

Kyllä. Uutisia seuraamalla tuntuu, että sijoittajien huomion jakautuminen on kuin viritetty Pareton periaate: ei 20 %, vaan 2 % yhtiöistä saa 80 % kaikesta huomiosta. Kuten SP500-indeksin yhtiöistä eniten puhuttavat käytännössä ne 10 suurinta yhtiötä. Juuri nyt keskustelu pyörii paljon tekoälyn ympärillä. Kun suuret valonheittimet on kohdistettu yhteen kohtaan pörssiä, voi taskulampun kanssa kulkevalle sijoittajalle tarjoutua halpoja tilaisuuksia muualla. Aiemmin epäsuosittuja, mutta nyt kuumempia sektoreita olivat Euroopan puolustusosakkeet ja pankkisektori. Kuten äsken nostin Vartissa, vielä vuosi sitten öljy- ja raaka-ainesektorit olivat epäsuosiossa. Iranin sota nostikin ne yhtäkkiä taas parrasvaloihin. Henkilökohtaisesti tykkään harrastaa tylsempiä ja vakaampia liiketoimintoja, jotka eivät liiku parrasvaloissa, ainakaan vielä.

3. Tekoälystä puhutaan aiheellisesti paljon, mutta samalla kuumimpien AI-yhtiöiden joukossa kaikki eivät varmasti ole pitkän aikavälin voittajia. Näetkö, että markkina keskittyy liikaa tiettyihin yhtiöihin ja aloihin, vaikka erittäin suuria ja kestävämpiä hyötyjiä voisi löytyä myös toimialoilta, joita useimmat eivät mieltäisi sellaisiksi?

Paha kysymys. Tekoälybuumi on elänyt ja laajentunut paljon sitten ChatGPT:n leviämisen julkisuuteen vuoden 2022 lopulla. Aluksi nousu koski NVIDIAa ja suurimpia “hyperskaalajia” kuten Metaa ja Microsoftia. Sitten se on laajentunut kaikenmaailman “neocloudeihin”, muistiin ja jäähdyttimiin. Pian varmaan mies ja Toyota Hiace -pajoillakin on jokin yhteys tekoälybuumiin, mutta en osaa nähdä sitä ennakolta. Tekoäly vaikuttaa yleishyödylliseltä teknologialta. Voi olla, että suurimmat hyötyjät ovat sen käyttäjät, ei mallien kehittäjät tai datakeskuksia pyörittävät hyperskaalajat, mikäli kielimalleilla ei pysty erottumaan kilpailusta. Jos markkinatalous toimii, hyötyjen pitäisi valua kuluttajille eikä pelkästään yritysten voittoihin.

4. Kun Lähi-idän kriisi nostaa öljyriskiä ja hermostuttaa markkinaa, syntyykö samalla erilaisia ylireaktioita, joista pitkäjänteinen sijoittaja voi löytää ostopaikkoja – ja mitä pidemmän aikavälin vaikutuksia tällaisesta kriisistä voi jäädä markkinaan elämään kriisin jälkeenkin?

Kriisit ovat viime vuosina olleet hyviä ostopaikkoja, kun markkinan vipuveijarit ja ties millä strategialla toimivat rahastot yms. myyvät nopeasti aiheuttaen oikean vesiputouksen kursseihin. Yksityissijoittajat ovat raivoisasti ostaneet näistä dipeistä. Harvoin hyvät yhtiöt dippaavat ihan itsekseen: tarvitaan jokin yleismaailmallinen kriisi, joka saa sijoittajat myymään kaikkia osakkeita ja lapsi menee pesuveden mukana. Ne ovat tietysti tilaisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Huomautan kuitenkin, ettei jokainen 10 % lasku tarkoita automaattisesti osakkeiden olevan merkittävästi halvempia. Sen lisäksi jotkut kriisit voivat oikeasti eskaloitua. On jopa hieman vaarallista, kuinka sijoittajat ovat oppineet ostamaan jokaisen dipin ja heidät on palkittu nopeilla nousuilla.

Lähi-idän sodan jälkeen, miten asiat nyt etenevätkään, luulisi monella toimijalla olevan intressi rakentaa enemmän kestävyyttä. Persianlahden öljymailla lisää putkia Punaiselle merelle, Aasiassa kenties suurempia varmuusvarastoja jne. Jos kriisi jää kytemään matalalla liekillä ja tilanne suunnilleen normalisoituu, pörssin optimismi on oikeutettua ja pitkän aikavälin vaikutukset jäävät rajallisiksi.

Kiitän upeista vastauksista! 😊

Helposti sitä tulee panikoitua kriiseissä sekä fomoteltua paljon puhututtavien juttujen perässä samalla unohtaen kokonaisuudet, “piilossa” olevat mahdollisuudet ja yleisesti pidemmän aikavälin asiat.

Vernerin vastausten myötä monet varmasti saavat hyvää ajateltavaa ja ehkä myös mielenrauhaa. 😊