Verokarhu haluaa tiukentaa halaustaan

Suomalainen työläinen on suhteellisen tyytyväinen veronmaksaja niin kauan, kuin verorahoja käytetään järkevästi hyvinvointivaltion ylläpitoon. Valtiontalouden tasapainottamiseksi verotuksen kiristäminen on tehokas keino tulopuolen pönkittämiseen, mutta poliittisesti epämieluisa vaihtoehto. Käsittelimme tuoreimmassa Talouden jäljillä -jaksossa verotusta.

Palkansaajan verotus jo valmiiksi kireää

Palkansaajan verotus on Suomessa jo nyt kireää. Marginaaliveroaste nousee 50 %:n paikkeille jo 3000 euron kuukausituloilla ja progressio aiheuttaa sen, että yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat maksavat lähes 60 % tuloveroista. Yksi verotuksen tehtävistä on tasata tulonjakoa, ja tuloverotus on siihen tehokas tapa.

Lähde: VM

Tuloverojen korotus olisi myös tehokas tapa lisätä verotuloja, sillä valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 1 %-yksikön nosto tuloverotukseen kautta linjan lisäisi verotuloja 1,2 miljardilla eurolla. Sillä kurottaisiin jo jonkin verran umpeen valtion noin 10 miljardin euron alijäämää, mutta samalla vaikutukset työn teon kannustimiin olisivat negatiivisia. Pienempiä laastareita valtion budjettiin ansiotulojen veronkiristysten sijaan olisi tuloista tehtävien vähennysten ja indeksitarkistusten poistaminen.

Alvista ratkaisu veropulmaan?

Tuloverotuksen jälkeen suurin verotulojen lähde on arvonlisävero, jossa veroja maksetaan tavaroista ja palveluista kulutuksen mukaan. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 %, mutta alennettuja kantoja on esim. ruuassa (14 %) ja lääkkeissä (10 %). Koska veropohja on alvissa laaja, sen muutoksista saadaan myös tehokkaimmat lopputulemat. Valtiovarainministeriön laskelmista näkyy, että jos yleistä alv-kantaa korotettaisiin 1 %-yksiköllä, sen arvioitu vaikutus valtion kassaan olisi +615 miljoonaa euroa.

Lähde: VM

Sen sijaan jos alv-kannat yhdistettäisiin ja kaikissa kannaksi tulisi 24 %, vaikutus olisi VM:n mukaan lähes +3 mrd. euroa, eli hyvinkin suuri. Ongelmaksi alvien yhdistämisessä tulevat epätasaisesti kasaantuvat vaikutukset, sillä jälkimmäinen korotus osuisi etenkin pienituloisiin, joilla kuluu suurempi osuus tuloista välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruuan ja lääkkeiden ostoon. Vaikutusta pitäisi siis tasata suorilla tulonsiirroilla.

Tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen muutokset paikkaisivat valtion kassaa siis parhaiten, ja niiden toteuttaminen olisi teknisesti suhteellisen helppoa. Poliittisesti aihe on kuitenkin vaikea, sillä useimmat ovat valmiita maksamaan veroja, mutta eivät liikaa. Jaksossa keskusteltiin myös muista verolajeista ja niiden vaikutuksesta.