Vihreä siirtymä, osa 1: Onko USA:n Inflation reduction act lisäpäänsärky vai kultakaivos?

Vihreän siirtymän kokonaisvaltainen onnistuminen edellyttäisi globaaleja linjauksia, mutta nurinkurisesti suunta näyttää olevan tässäkin asiassa toinen. Sijoittajalle monimutkaistuva ilmastoliitännäinen säädäntö aiheuttaa päänsärkyä, koska markkinariskien ja mahdollisuuksien arviointi vaatii yhä enemmän syventymistä muuttuvaan poliittiseen ympäristöön ja sen vaikutusten arviointiin.

Tukea puhtaampaan teknologiaan

Esimerkiksi USAn Inflation reduction actilla (IRA) on arvioitu olevan merkittäväkin vaikutus Yhdysvalloissa muun muassa niille toimialoille, jotka toimivat esim. uusiutuvan energian, uusiutuvan lentopolttoaineen käsittelyn ja tuotannon ja puhtaamman liikenteen aloilla. Suomalaisista yrityksistä mm. Neste, Cargotec, Konecranes, Wärtsilä ja Kempower toimivat aloilla, joihin uskomme IRAn suoraan vaikuttavan nykyisen tiedon valossa. Toimialojen siirtymissä on aina voittajia, mutta myös häviäjiä, ja nyt rakennetut IRA:ssa olevat kannustinjärjestelmät kohdentuvat pääasiassa Yhdysvaltain maaperällä tapahtuvaan toimintaan.

Karusti tulkattuna, mikäli yritys toimii Yhdysvaltojen markkinoilla mutta tuotetut tuotteet eivät ole Yhdysvalloissa tuotettu, varastoitu tai muuten käsitelty, voi useassa tapauksessa huomata, että sektorikohtaiset IRAsta tulevat edut valuvat kilpailijoille.

Keskiössä yhdysvaltalaisen teollisuuden ja liiketoiminnan tukeminen

USA:n Inflation reduction act toistaa vanhaa tuttua teesiä Building back better (ja eurooppalaisen yrityksen näkökulmasta myös Let´s make America great again). Paketin kautta ohjataan pyöreät 400 miljardia dollaria toimintoihin ilmastonmuutoksen ympärillä. Tuet tulevat mm. verohelpotuksina ja suorina rahallisina tukina. Myös kuluttajat saavat helpotuksia hankkiessaan sähköautoja tai kotitalouksiin tarkoitettuja uusiutuvaa energiaa tuottavia laitteita.

Tuet jakautuvat karkeasti niin, että energia nappaa valtaosan (250,6 mrd. $). Teollisuus (47,7 mrd.) ja ilmansuojelu/monitorointi (46,4 mrd) tulevat seuraavaksi isoimpien pottien jakajaksi ja liikenne (23,4 mrd.) , maanviljely (20,9 mrd.) ja vesiasiat (4,9 mrd.) saavat pienen, mutta erittäin merkittävän osan kokonaispotista (Laskentametodista riippuen summat voivat erota toisistaan, tässä lähteenä McKinsey 2022).

Tuesta tai verohelpotuksista suorasti tai epäsuorasti nauttivan tahon pitää monissa tapauksissa kyetä selkeästi todistamaan, että tuote tai toiminta on valmistettu USAn maaperällä, tai vähintään vapaakauppasopimusvaltioiden alueilla (jolloin esim. Kiinassa valmistetut tuotteet ovat automaattisesti ulkona). Lisäksi edellytyksiin on lisätty useissa tapauksissa vaatimuksia, että tukea saavan tahon on kyettävä täyttämään tietyt työntekijöiden palkkoihin ja harjoittelujaksoihin liittyvät edellytykset. Toki vaaditaan myös, että tukea saava taho täyttää vihreämmille tuotteille asetetut tekniset kriteerit. Yrityksille päänvaivaa aiheuttaa tietysti se, että jokaisella sektorilla edellytykset on määritelty erikseen ja usein poikkeavat toisistaan.

Käytännön vaikutukset yrityksiin ja sijoittajien valintoihin moninaisia, yllätyksiä ei voi unohtaa

Yritysten kannalta IRA tarkoittaa muun muassa tarvetta arvioida mahdollinen syvempi yhteistyö yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa tai jopa tuotannon kasaaminen USA:han, mikäli markkinalle haluaa ja valtion tarjoamat edut alkavat markkinaan odotetusti vaikuttamaan relevanteilla sektoreilla. Lisähaasteen tuo komponenttien tuonti mm. Kiinasta, koska edellytyksenä tosiaan voi yllättäen olla tuotannon tai muun merkittävän arvoketjun toiminnan sijaitseminen USA:n maaperällä.

Sijoittajalle IRA antaa toki pientä tukea, kun mietitään toimialoja, joihin sijoittaa pitkällä aikavälillä. Päänsärkyä puolestaan aiheuttaa säädösten monimutkaisuus ja erityisehdot, jotka rajaavat tiettyjä yrityksiä pois tuen piiristä, vaikka toimialat olisivat oikeat. Vihreän siirtymänkin voittajayrityksiä valitessa kyse on lopulta siitä, kuka osaa arvioida tulevat muutokset ja niiden vaatimat toimenpiteet ja investointitarpeet parhaiten ja vastata sekä markkinan että poliittisen päätöksenteon vaateisiin joustavimmin.

Kirjoittaja: Karoliina Loikkanen