Vuosi alkuun pomppuilevalla talousdatalla euroalueelta
Tiivistelmä
- Vuodesta 2026 odotetaan euroalueella hieman parempaa kuin edellisvuodesta, mutta vuodenvaihteen talousdata osoittaa epävakautta.
- Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksi laski joulukuussa 47,0:aan, mikä on ensimmäinen lasku 10 kuukauteen, erityisesti viennin heikentyessä.
- Euroalueen lainanantoluvut osoittavat kasvua, yrityslainojen kasvaessa 3,1 % ja kotitalouslainojen 2,9 %, mikä viittaa luottamuksen palautumiseen ja EKP:n korkojen laskun vaikutuksiin.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Vuodesta 2026 odotetaan ainakin euroalueella hieman viime vuotta parempaa, ja talousennusteetkin ottivat pienen askeleen ylöspäin loppuvuonna. Vuodenvaihteen talousdata kuitenkin kertoo lähinnä pomppuilevista lähtökohdista.
Teollisuuden ostopäällikköindeksit, lopullinen lukema
Lähde: LSEG
Tahdotko kuulla ensin hyvät vai huonot uutiset? Aloitetaan huonoilla. Saksan teollisuus nimittäin yskähteli jälleen joulukuussa. Jo hetken kasvussa ollut sektorin tuotanto kääntyi jälleen laskuun joulukuussa ensimmäistä kertaa 10 kuukauteen, käy ilmi lopullisista ostopäällikköindekseistä. Lopullinen lukema oli alustavaakin huonompi, 47,0. Erityisesti laskua tuli viennistä, jossa nyt on ostopäälliköiden silmissä nähty lasku jo viisi peräkkäistä kuukautta. On vaikea erotella, johtuuko lasku vain heikosta suhdanteesta vai lisääntyneestä kilpailusta esim. Kiinan suunnalta, mutta suunta on luonnollisesti väärä. Kuitenkin optimismiakin on ilmassa, sillä odotuksia kuvaava indeksi nousi kuuden kuukauden huippuihin.
Euroalue: Lainat yrityksille, kotitalouksille ja julkiselle sektorille
Lähde: LSEG
Optimismia voi hakea myös euroalueen lainanantoluvuista, jotka osoittivat EKP:n tilastojen mukaan jälleen kasvua marraskuulta. Luottojen kasvu yrityksille oli 3,1 %, mikä on vahvin lukema vuoden 2023 kesän jälkeen. Samoin kotitalouksien lainojen kasvu kiihtyi 2,9 %:iin. Luvut kertovat EKP:n korkojen laskun vihdoin lyövän hiljalleen läpi reaalitalouteen. Lisäksi lainakysynnän kasvu on merkki luottamuksen vähittäisestä palautumisesta. Toki eri jäsenmaiden välillä on edelleen suuria eroja.
