Floppi rokoterintamalla tuo negatiiviset skenaariot lähemmäs eurotaloudessa

Rokoterintamalla jaetaan edelleen niukkuutta, ja kehittyneistä talousalueista EU:lla vaikuttaa olevan pahoja ongelmia rokotesaatavuuden kanssa. Alkuviikolla Reuters uutisoi nimettömiin EU-lähteisiin vedoten, että AstraZeneca pystyy toimittamaan Q2:lla alle puolet lupaamastaan 180 miljoonasta rokotteesta EU-maihin. Suuria toimitusvaikeuksia on nähty jo Q1:llä, joten ensimmäisestä vuosipuoliskosta uhkaa tulla rokotejakelussa menestyksen sijaan floppi, mikäli korvaavia rokotteita ei onnistuta hankkimaan muilta valmistajilta.

Talousodotuksiin rokoteuutiset vaikuttavat luonnollisesti negatiivisesti. EU:n tavoitteena on saada 70 % aikuisväestöstä rokotetuksi kesään mennessä, ja rokotetoimitusten viivästyessä tämä tavoite näyttää yhä vaikeammalta saavuttaa. Tavoitteeseen perustuvat myös useat talousennusteet, ja kesää on pidetty ennusteissa eräänlaisena taitekohtana. Näin on tehty myös EU:n komission talven talousennusteessa, josta kirjoitin viime viikolla. Perusskenaariossa rokotekattavuus olisi kesällä riittävää ja elpyminen alkaisi toden teolla Q3:lla, mikä johtaisi 3,8 %:n talouskasvuun euroalueella kuluvana vuonna ja nostaisi bkt:n useissa maissa kriisiä edeltävälle tasolle Q4:llä. Negatiivisessa skenaariossa rokotteiden kattavuus/teho jäisivät pieniksi, jolloin tiukkoja rajoitustoimia jouduttaisiin jatkamaan koko vuoden ajan. Talouskasvu jäisi 2 %:n tuntumaan ja kriisiä edeltävälle tasolle päästäisiin euromaissa vasta 2022 lopussa.

Negatiivinen skenaario tulee yhä lähemmäs nykyisessäkin tilanteessa, sillä rokotejakelun viivästyessä rajoitustoimienkin purkaminen uhkaa siirtyä yhä kauemmas tulevaisuuteen. Siksi rokoteongelmien jatkuessa todennäköistä on, että talousennusteitakin tullaan tarkistamaan alaspäin euroalueella eikä kesä ole vielä suurten festareiden aikaa taloudessa. Oikeaan suuntaan mennään, mutta tuskallisen hitaasti.