Kahden kerroksen väkeä

Maailmantaloudessa eletään nyt aikaa, jossa korona on repinyt eriarvoisuuden kuiluja eri paikkoihin. Elpymisen tahti vaihtelee rajusti talouksien välillä riippuen siitä, minkälainen talouden rakenne on ja miten maat ovat hoitaneet koronakriisin. Lisäksi kuilu on sektorien välillä (matkailuala ja ravintolat olleet kärsijöinä, samoin pk-yritykset) ja lopulta yksilöiden välillä riippuen mm. tulotasosta ja iästä. Tyypillisesti taantumat lisäävät taloudellista jakautuneisuutta, mutta koronakriisi on eriarvoistajana aivan omassa sarjassaan.

Eilen julkaistut luvut USA:n uusista työttömyyskorvaushakemuksista näyttivät hiipuvaa vauhtia työmarkkinan elpymiselle. Uusien hakemusten määrä hieman nousi viime viikosta, mutta työttömyyskorvausta jo saaneiden määrä jatkoi laskuaan. Lukujen perusteella työttömyydestä on tulossa pitkäkestoinen ja vakava ongelma USA:n taloudelle, ja eilistenkin lukujen luulisi vauhdittavan tukipakettineuvotteluja kongressissa. Eriarvoisuutta lisää se, että USA:ssa työttömyys kohdistuu etenkin jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin: matalasti koulutettuihin, alempiin tuloluokkiin ja nuoriin. Yli 60 000 dollaria ansaitsevien työllisyysaste on laskenut alle kahdella prosentilla koronakriisin aikana, kun alle 27 000 dollaria ansaitsevilla matalapalkka-aloilla luku on 16,1 %. Samoin alle 34-vuotiailla työttömyysaste on noussut muita enemmän. Edelleen korkeammin koulutetut ovat voineet järjestää itsensä helpommin etätöihin ja näin jatkaa töitään ilman lomautuksen uhkaa.

Korkeammat tuloluokat ovat työmarkkinalla kestäneet koronan iskut muita paremmin ja lisäksi varallisuusarvojen nousu on satanut omistavan luokan laariin. Koko talouden osalta säästämisaste on kuitenkin noussut, ja suhteellisesti enemmän menojaan ovat karsineet eniten ansaitsevat. Matalissa tuloluokissa kulutus on pysynyt kriisin ajan vakaana (ks. kuvio alla), koska suuri osa kulutuksesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten ruokaan ja asumiseen. Ylemmissä tuloluokissa taas kulutusta on siirtynyt säästämiseen ”pakotettuna” palveluiden ja kauppojen ollessa kiinni tai pahan päivän varalle -säästämisenä, ja ne määrittelevät myös kulutuksen elpymisen tahdin.

Kuluttajakysyntä tuloluokittain, muutos tammikuusta 2020, %

Lähde:tracktherecovery.org

Kahden kerroksen talous on erityisen kinkkinen elvytystä miettiessä. Rahapoliittinen elvytys ei eriarvoisuuden kuilun kasvaessa toimi, ja voi pahimmillaan lisätä riskejä varallisuuskuplille tai elvyttää sektoreita, jotka eivät elvytystä kaipaa. Finanssipoliittinen elvytys vaikuttaisikin nykytilanteessa tehokkaammalta vaihtoehdolta: pelastusrenkaita on helpompi heittää tarvitseville, mutta siinäkin oikea kohdistaminen ja avuntarvitsijoiden löytäminen on haastavaa. USA:ssa tukipakettia tarvittaisiin nyt kipeästi turvaamaan alempien tuloluokkien taloutta työttömyyden ajalta. Tukipakettineuvottelut ovat jälleen käynnissä demokraattien ja republikaanien välillä, ja markkinakonsensus vaikuttaa edelleen odottavan pakettia: kysymys on lähinnä siitä, saadaanko se ennen vai jälkeen vaalien.