EKP:lla ei vielä syytä siirtyä pois elvyttävältä laidalta

Euroopan keskuspankin eilinen korkopäätös oli odotettu: keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan, ja aikoo joulukuun päätöksen mukaisesti supistaa kuukausittaisia velkakirjaostojaan 20 miljardilla eurolla huhtikuusta lähtien. Kokouksen tärkeintä antia oli jälleen lehdistötilaisuus, jossa pääjohtaja Mario Draghi kuvaili euroalueen talousympäristöä entistä vakaammaksi. Vahvistuksena parantuneista talousnäkymistä keskuspankki päivitti ennusteitaan kuluvalle vuodelle ylöspäin sekä talouskasvun että inflaation osalta. Keskuspankki odottaa nyt euroalueen talouskasvun kiihtyvän 1,8 %:iin 2017 (joulukuun ennusteessa +1,7 %) ja inflaation peräti 1,7 %:iin (joulukuun ennuste +1,3 %).

Selvästä inflaatioennusteiden ylöspäin korjauksesta huolimatta EKP:lla ei ole vielä minkäänlaista kiirettä pois rahapolitiikan elvyttävältä laidalta, sillä inflaatio on pitkälti energiahintojen aiheuttamaa ja keskuspankin tarkasti seuraama pohjainflaatio, josta on puhdistettu volatiilit energian ja ruuan hintojen tuomat vaikutukset, on edelleen heikkoa. Näkemyksemme mukaan euroalueen talouskasvu voi ensimmäisellä vuosipuoliskolla yltää jopa yli kahden prosentin, mikä auttaisi kasvattamaan myös hintojen nousupaineita. Toisaalta euroalueen poliittinen ilmapiiri tuo oman haasteensa rahapolitiikalle. Ranskan huhtikuussa pidettävät presidentinvaalit ovat jo repineet velkakirjamarkkinoilla Saksan ja Ranskan välistä korkoeroa, vaikka viimeisimmissä mielipidekyseleissä näyttäisi siltä, että markkinoiden kannalta ”hyväksyttävämpi” ehdokas Emmanuel Macron voittaisi oikeistopopulistipuolueen ehdokkaan Marine Le Penin jo ensimmäisellä kierroksella. Viime vuosi kuitenkin osoitti, että vaalituloksista on tullut vaikeammin ennakoitavia, joten epävarmuus Ranskan vaalien ympärillä pysynee aina tulosten julkistukseen asti ja EKP:n velkakirjaostoja tarvitaan pitämään turvaverkko korkomarkkinalla paikallaan.

Vaalivuotta jatkavat Saksan liittopäivävaalit ensi syksynä, minkä lähestymisen voi toisaalta odottaa lisäävän painostusta rahapolitiikan kiristämisestä EKP:n suuntaan. Odotammekin keskustelun velkakirjaostojen vähentämisestä kiihtyvän ensi syksynä, ja päätös seuraavasta ostojen supistamisesta esimerkiksi jälleen 20 miljardilla eurolla voidaan saada jo ennen vuodenvaihdetta. Mikäli inflaatiopaineet eivät näytä nopeita kasvamisen merkkejä, on EKP:lla tilaa leikata velkakirjaostoja hiljalleen tämän jälkeenkin, ja odotamme ohjauskoron nostoa vasta aikaisintaan vuoden 2018 toisella vuosipuoliskolla. Rahapolitiikka tulee siis olemaan edelleen vahvasti elvyttävää.